Klaukkalan ortodoksinen kirkko kätkeytyy korkean, metsäisen mäen päälle Kuonomäentien varrelle. Käynnissä on jumalanpalvelus. Kirkko on täynnä väkeä.
Jumalanpalvelukseen kuuluu esimerkiksi kuorolaulua, kynttilöitä, Isä Mikko Leistolan liturgiaa, ja tällä kertaa myös kohta, jossa jokaiselta pyydetään anteeksi. Tämä tapahtuu vain kerran vuodessa.
– Anteeksipyytäminen on hyvin kaunis tapa, kuvailee muun muassa Klaukkalassa työskentelevä, Helsingin ortodoksisen seurakunnan kanttori Minna Jokinen.
Pitkälti keräysvaroin ja talkoovoimin rakennettu, vuonna 1995 valmistunut Klaukkalan Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko on hirsirakennusperinteen taidonnäyte.
Nurmijärven ortodoksit kuuluvat Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan.
Klaukkalassa toimii vakituisesti kaksi pappia, kanttori ja isännöitsijä. Papisto tulee Uspenskin katedraalista.
Lisäksi Klaukkalan pyhäkössä toimivia vapaaehtoisia on Nurmijärvellä paljon.
Kirkkoon ja jumalanpalvelukseen saa tulla, vaikkei olisikaan ortodoksisen kirkon jäsen.
Minna Jokinen
Kaikkiaan Nurmijärvellä ortodokseja oli viime vuoden lopussa 401.
– Ortodoksiseen kirkkoon liittyjiä on Uudellamaalla varsin paljon, Jokinen kertoo.
Klaukkalan kirkon aktiivinen jäsen, vantaalainen Federico Mata on mahdollisesti ainoa Suomessa oleva, toiselta äidinkieleltään espanjankielinen, aikuinen ortodoksi. Hänet vihittiin helmikuussa diakoniksi Uspenskin katedraalissa Helsingissä.
Klaukkalassa on jumalanpalvelus yleensä joka toinen viikonloppu.
– Kirkkoon ja jumalanpalvelukseen saa tulla, vaikkei olisikaan ortodoksisen kirkon jäsen. Kirkkokuoroissakin on jonkin verran ei-ortodoksisia laulajia.
Ortodoksiseen jumalanpalvelukseen kuuluu kaikki, minkä näkee, kuulee ja haistaa.
Tuohusten eli mehiläisvahasta valmistettujen kirkkokynttilöiden ja suitsutuksen tuoksu on monesta varsin miellyttävä. Myös äänimaailmakin on erilainen. Soittimia ei ole lainkaan, ainoastaan ihmisääni ja kuorolaulua. Seinillä on paljon ikoneja.
– Toisen maailmansodan jälkeen, kun evakoita tuli paljon alueille, joissa ei ollut ortodokseille pyhäkköjä, pidettiin toiminta aluksi evankelisluterilaisissa tiloissa, kunnes pyhäköt eli kirkot ja tsasounat saatiin rakennettua, Jokinen kertoo.
– Seurakunnassamme pyhäköitä on paljon suhteessa toimessa oleviin pappeihin ja kanttoreihin. Helsingin ortodoksinen seurakunta on maantieteellisesti suuri. Se ulottuu Hankoon, Porvooseen, Forssaan ja Lahteen saakka.
Ortodokseilla on paljon erilaisia toimituksia, kuten kasteita, hautaan siunaamista, avioliittoon vihkimisiä, kodinpyhityksiä uudelle asunnolle sekä vainajien muistopalveluksia eli panihidoja.
Edellisestä huolimatta ortodoksit ovat hyvin jumalanpalveluskeskeisiä. Klaukkalassa toiminta perustuu paljon vapaaehtoisten kantaviin voimiin.
Toiminta Nurmijärvellä onkin erittäin yhteisöllistä.
– Yhteisöllisyys ja rukouselämän kauneus eivät ole mitään koristetta tai päälleliimattua, vaan sitä, että ihmistä puhutellaan kokonaisvaltaisesti kaikilla aisteilla, pappi Mikko Leistola sanoo.