Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lammastilalla riittää vilskettä – "Työt ovat mahtavaa vastapainoa toisilleen"

Airikkala: Kevään karitsoinnin aikana syntyy noin 140 karitsaa.

Mona ja Ilari Airikkalan luomutilalla Nurmijärven Uotilassa riittää vilskettä, sillä kevääseen ajoittuvan karitsoinnin aikana tilalle syntyy noin 140 suomenlampaan karitsaa. Siellä täällä lampolassa kuuluu bääh, bääh, joka kertoo karitsan haluavan maitoa. Tilalla on karitsojen lisäksi 56 uuhta ja neljä pässiä.

Ilarin suvun tila Airikkala on perustettu vuonna 1553. Sukutilan edelliset viljelijät olivat olleet Ilarin isoisän serkut. Välillä pellot olivat vuokralla.

Airikkalat muuttivat tilalle 14 vuotta sitten. Mona työskenteli opettajana Nurmijärvellä ja Ilari arkkitehtinä Helsingissä.

– Meillä ei ollut kokemusta viljelystä tai eläimistä. Molempien lapsuudessa oli ollut kesälampaita, mutta muuta kokemusta eläimistä ei ollut. Ajateltiin, että kun on tämmöinen mahdollisuus, otetaan lampaita, kertoo Ilari Airikkala.

Tilalle muuttivat ensimmäiset neljä uuhta yksitoista vuotta sitten. Nämä saivat nimikseen Rosmariini, Viuliina, Paistiina ja Kareniina. Lampaiden määrä oli enimmillään 80. Nykyisin määrä on vakiintunut noin kuuteenkymmeneen.

Karitsointiaika on raskasta epämääräisen unen vuoksi.

Lammaskatraan kasvaessa Ilari suoritti maatalouden aloitusopinnot Mäntsälässä tullakseen EU-tukikelpoiseksi viljelijäksi.

Vuosien varrella Ilari ja Mona ovat saaneet päivätyöt soviteltua tilallisen arkeen. Ainoastaan karitsoinnin aikaan toinen heistä on ottanut vapaata päivätyöstä. Ilari työskentelee nykyisin yrittäjänä, mikä tuo joustavuutta aikatauluihin.

Perhe on kasvanut maalla asuessa kolmella tytöllä. Lilja on kolme vuotta, Matleena seitsemän ja Venla yhdeksän. Tytöt saavat nimetä lampaat – laumasta löytyy esimerkiksi Helmiina, Merenneito, Hugo, Aurinko ja Paavo.

– Talvet ovat aika helppoja tilalla. Viikonloppuisin nostetaan uudet paalit lampolassa, joita lampaat syövät noin viikon. Karitsointiaikaan iltavuorossa on yleensä koko perhe, jolloin lisätään kuiviketta ja rehut sekä tarkkaillaan karitsoja.

Ilari kertoo hymyillen kuinka he Monan kanssa muistavat ja tietävät elämää olevan ilman lampaita, mutta heidän lapsilleen sellaisesta ei ole tietoa, kun lampaat ovat aina kuuluneet heidän elämään.

Talven helppous kääntyy keväiseksi kiireeksi karitsoinnin käynnistyttyä. Uuhi synnyttää yleensä 1–3 karitsaa, mutta karitsoja saattaa syntyä useampia. Nykyisin karitsointiaika on helpompaa, kun Airikkalat ovat saaneet kokemusta ja alkujännitystä ei enää ole.

– Karitsointiaika on raskasta epämääräisen unen vuoksi. Kolmen tunnin välein herätyskello herättää katsomaan lampolan tilanteen. Nykyisin meillä on kamerat lampolassa, joten jokaisen herätyksen jälkeen ei ole pakko lähteä lampolaan, jos kamerasta näkee, ettei synnytys ole käynnistynyt. Synnytyksiin lähdetään aina mukaan varmistamaan, että maitoa tulee ja kaikki karitsat saavat heti ternimaitoa.

Arjen parhaiksi puoliksi Ilari nimeää useamman ammatin yhdistämisen. Työtä saa tehdä tietokoneella ja lampolassa.

– Työt ovat mahtavaa vastapainoa toisilleen, tulee liikuttua. Kevät tulee eri tavalla täällä kuin kaupungissa: naapuri aloittaa kevätkylvöt, saa käydä aamusta iltaan ulkona ja näkee kevään etenemisen. Kevät synnyttää uusia projekteja! Joista Mona ei ole kyllä aina ihan yhtä innoissaan.

Viime syksynä kevään ideoinnin myötä tilalle istutettiin 70 omenapuuta, joista odotellaan tulevaisuudessa pientä satoa.