Lepsämän kyläyhdistys järjestää keväisen kävelykierroksen maanantaina – käveltävää kertyy noin 5 km

Klaukkalan Harjulan asuinalue on noussut Harjulan ja Huitin tilojen maille. Harjula ja Huitti ovat perua yhdestä Klaukkalan kantatilasta, joka esiintyy jo Kustaa Vaasan veroluettelossa vuodelta 1539. 1700-luvun lopussa tämä kantatila jaettiin veljesten kesken, ja tällöin syntyivät Harjula ja Huitti nimiset tilat Lahnukseen johtavan tien varteen. Harjula-nimi pohjautuu luontokohteeseen ja Huitti taas on henkilönimeen perustuva. Harjulan tilan päärakennus sijaitsee kummulla Harjulantien varressa. 1896 Harjulassa on samalle äidille syntynyt viisi lasta yhden vuoden aikana. Tämä selittyy siten, että ensin helmikuussa äiti on synnyttänyt kaksoset ja sitten saman vuoden joulukuussa kolmoset. Kolmoset syntyivät Helsingissä klinikalla, ilmeisesti äidin raskaudenaikainen ulkoinen olemus on tehnyt tarpeelliseksi mennä synnyttämään sairaalaan.

Vanhamyllynranta ja Vanha Myllytie johdattavat Harjulan toiselle kohteelle, Klaukkalan Myllykoskelle. Se on Lepsämänjoen latvapuolen huomattavin koski, jonka voimalla on jo keskiajalla jauhettu seudun viljaa jauhoiksi. Lisäksi se on ollut merkittävä paikka myös kylän sähköistymiselle, nimittäin sinne hankittiin 1917 generaattori, joka toi sähkövalon muutamiin Klaukkalan talouksiin. Kosken myllyt ovat olleet ns. puromyllyjä, eli pystyakselia on pyöritetty veden virtausvoimalla ja pystyakseliin kiinnitetty pyöreä myllynkivi on hankautuessaan toista kiveä vasten hiertänyt viljanjyväset hienoksi jauhoksi. Joessa on sen verran virtaamaa, että myllynkäyttö on ollut mahdollista ympäri vuoden. Myllyt olivat usein useampien tilojen yhteisomistuksessa, niinpä tässäkin koskessa on 1500-luvulla ollut 2–3 myllyä toiminnassa. Myllyn toiminta loppui 1934 ja myllytuvasta tuli kesäasunto.

Kolmas seudun kohde on Tornimäki, jolla nimensä mukaisesti on seissyt kolmiomittaustorni. Maanmittauksen ohella se on toiminut sotien aikana ilmavalvontatornina. Tänä päivänä se on laskettelurinne talvisin, ja kesäisin vetää ulkoilijoita lenkkipoluilleen ja kuntoportailleen sekä alamäkipyöräilijöitä hurjannäköisille laskureiteilleen.

Vanhat kartat antavat puitteet entisajan elämään, tässä tapauksessa edelle mainitut paikat kuvataan parhaiten Kuninkaan kartastossa 1700-luvun loppupuolella ja Senaatin kartastossa 1800-luvun loppupuolella. Ne molemmat kuvaavat maaston jo melko tarkkaan ja antavat asutuksesta ja viljelyksistä yksityiskohtaista tietoa. Kumpaankaan kartastoon ei ole merkitty minkäänlaista siltaa Lepsämänjoen yli Lahnuksen suuntaan. Sen sijaan Klaukkalan myllylle on merkitty tie kylältä ja toiselle rannalle kärrytie myös Lahnuksesta sekä idästä polku Luhtaanmäen Ulko-Hannulasta myllyrantaan. Kosken niskalla on ollut pato, joka purettiin myllyn käytön loputtua, ja vesi on virrannut myös sivu-uomaa pitkin eli kosken keskelle on jäänyt selvä saari. Saattaa olla, että sivu-uoma on syntynyt ihmisen kaivuutyön seurauksena, mutta tänä päivänä se on ainakin täyttynyt ja kasvanut umpeen.

Lepsämän kyläyhdistys järjestää näihin maisemiin kävelyretken maanantaina 16. toukokuuta kello 18. Kävelymatkaa kertyy noin 5 km. Nousu Tornimäelle on varsin maltillinen eteläpuolelta, muuten kulku on melko tasaista. Varsinaisessa neitseellisessä maastossa kuljetaan vain parisataa metriä kosken suvannon rantaan. Parkkipaikkana käytetään Tornimäen parkkia, Tornimäentie 20. Reitti on edesmenneen klaukkalalaisen retkeilijän Keijo Westin ja Pentti Lahdevuon ideoima, ja sen voi kulkea, vaikka Westin muiston siivittämänä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut