Koronan kotitestitkin pitäisi saada tiedoksi valtakunnalliseen rekisteriin ja toimiluvan saavat koronalääkkeet ottaa käyttöön laajasti rokottamattomien ja riskiryhmään kuuluvien koronapotilaiden hoidossa.
Rokotusten tärkeyttä pitäisi edelleen korostaa viestinnässä.
Näin näkee työryhmä, joka selvitti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän varautumista mahdolliseen seuraavaan epidemia-aaltoon. Raportin on tilannut sosiaali- ja terveysministeriö (STM).
– Pidämme tärkeänä, että laboratoriotestien tekemiseen on edelleen valmius, mutta myös kotitestit ovat jo merkittävä osa testausta. Toivomme ja esitämme, että testauksen tulokset voitaisiin sähköisellä ilmoituksella saada tietoon esimerkiksi omakantaan osana valtakunnallista tilannekuvaa, sanoi työryhmän johtaja, sairaalaneuvos Rauno Ihalainen tiistaisessa tiedotustilaisuudessa.
Alkuvuodesta asetetun työryhmän työ on Ihalaisen mukaan ollut kattavaa: ryhmä järjesti 17 kuulemistilaisuutta ja kuuli vajaat 50:tä asiantuntijaa. Lopputuloksena on toistasataa sivua pitkä raportti, joka sisältää kaikkiaan 54 toimenpide-ehdotusta.
– Raportissa on hyvinkin konkreettisia esityksiä, esimerkkinä 800–1 000 vuodeosastopaikkaa, sehän on ollut realismia tänä keväänä, kommentoi johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.
Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kertoi, että koronapotilaille pitäisi yhä varautua varaamaan noin 800–1 000 vuodeosastopaikkaa.
Voipio-Pulkin mukaan uusista koronalääkkeistä odotetaan mahdollisen uuden epidemian hallintaan merkittävääkin apua rokotteiden ohella.
Ylitalo-Katajisto korosti, että tulevissa epidemia-aalloissa pitäisi hyödyntää tehokkaasti myös yksityisiä sote-palveluita, jotta hoito- ja palveluvelkaa ei kertyisi liikaa.
Keskeistä on työryhmän mukaan varmistaa, että osaavaa henkilöstöä on saatavilla erityisesti teho-osastoilla. Tähän pitäisi varautua tulevien hyvinvointialueidenkin henkilöstösuunnittelussa, totesi Rauno Ihalainen.
– Esitämme tätä 3 prosenttiin koko henkilöstön palkkamenoista.
Koronapotilaiden osastohoitoa olisi työryhmän mukaan järkevää keskittää yhteen tai muutamaan hoitoyksikköön. Tehohoitopaikkoja puolestaan pitäisi tarkastella valtakunnallisesti.
Teho-osastopaikkoja laskiessa pitäisi huomioida myös valvontapaikat.
– Osastovalvonta on tullut jo aiemminkin monissa keskusteluissa esille ja tämän laadintatyö nyt aloitetaan, sanoi Voipio-Pulkki.
Työryhmän mielestä Suomeen pitäisi saada nopealla aikataululla viisi valmiuskeskusta.
– Viimeistään elokuun loppuun mennessä kaikki 5 toimintakeskusta olisivat toiminnassa. Tämä on rakenteellinen ja tärkeä asia, jotta suunnitteluun ja varautumiseen voidaan mahdollisimman hyvin vastata, sanoi Rauno Ihalainen.
Lue koko raportti täältä.