Yhä useampi nuori pelkää, että työelämä on hänelle liian kuormittava. Tämä selviää tänään julkaistavasta TAT Nuorten tulevaisuusraportista, johon vastasi yhteensä 6 397 yläkoululaista ja toiseen asteen opiskelijaa ympäri Suomen.
Tämänvuotisessa tutkimuksessa jo lähes joka kolmas (32 prosenttia) pelkäsi työelämän olevan liian raskas, kun näin ajatteli viime vuonna joka neljäs (25 prosenttia) ja toissa vuonna vajaa joka viides (19 prosenttia).
Kehityskulku on huolestuttava, sanoo erityisasiantuntija Lauri Vaara TAT:sta.
– Kyllähän nuoret kokevat työelämän kuormittavammaksi kuin aiemmin. Korona-aikana vanhempien työelämä on tullut vahvemmin mukaan myös nuorten omaan arkeen ja elämään ja on nähty, miten vanhemmat tekevät töitä etäyhteydellä ja puhuvat työasioista kotona.
Kuormittavuutta pelkäävät erityisesti ne nuoret, joille jotka haluavat panostaa vapaa-aikaan enemmän kuin työelämään.
– Oli myös positiivisia kehityskulkuja. Yhä useampi esimerkiksi koki, että heillä on hyvät työelämätaidot, Vaara sanoo.
Alan valintaperusteet korostavat nekin turvallisuutta ja viihtymistä.
Oli myös positiivisia kehityskulkuja.
Lauri Vaara, TAT
Alanvalintakriteerien ykköseksi nousivat nimittäin kohtuulliset työajat sekä turvallinen ja viihtyisä ympäristö. Näin ajatteli 88 prosenttia vastaajista.
Melkein yhtä tärkeää alanvalintaperusteita ovat hyvät pomot ja työkaverit (87 prosenttia) sekä kiinnostavat työtehtävät (87 prosenttia).
Vasta näiden jälkeen tuli palkka, jota piti yhtenä tärkeimmistä alanvalintakriteereistä 85 prosenttia nuorista. Yhtä suuri osa nosti esiin mahdollisuuden käyttää omaa osaamista mahdollisimman paljon.
Lähes 90 prosenttia nuorista kertoo haluavansa tehdä töitä ympäristössä, jossa kaikkia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti.
Alle puolet nuorista uskoo tulevaisuudessa löytävänsä työpaikan kotipaikkakunnaltaan.
Eniten tähän uskovat Helsingin ja Uudenmaan nuoret (48 prosenttia), vähiten muun Etelä-Suomen (33 prosenttia). Muualla Suomessa osuus on 39 prosenttia.
– Yksi keskeinen havainto on, että kaikilla Suomen suuralueilla nuorilla näytti olevan muuttohalukkuutta ja epävarmuutta siitä, mihin tulee asettumaan, Lauri Vaara sanoo.
Hän pohtii, että pääkaupunkiseudulla työpaikkoja on paljon ja moni nuori on suuntaamassa alueelle jo opintojen perässä.
Valtaosa nuorista hakee työelämäkokemusta tänäkin kesänä kesätöissä: 68 prosenttia aikoi hakea kesätyöpaikkaa. Osuus on Lauri Vaaran mukaan pysynyt kutakuinkin ennallaan.
Kesätyöhön hakeutuvien osuus on suurin ydinmaaseudulla ja pienin sisemmällä kaupunkialueella eli keskustoissa.
– Tätä kehitystä havaittiin jo viime vuonna. Yksi, mikä sitä voi selittää, on että maaseudulla on ehkä enemmän matalan riman kesätyöpaikkoja, jotka ovat nuorten helpommin saavutettavissa. Voisi ajatella, että kaupungissa on enemmän kesätyöpaikkoja tarjolla mutta ne vaativat enemmän työkokemusta ja hakijoita on enemmän, Lauri Vaara pohtii.
Hän arvioi, että isossa kaupungissa nuorten kesästä voi myös kilpailla suurempi määrä vapaa-ajan aktiviteetteja.
Helsingin ja Uudenmaan nuorista kesätöitä aikoi hakea 56 prosenttia, kun osuus muualla Suomessa on 70 prosentin tietämissä.
68%
nuorista aikoi hakea kesätöitä.