Viime vuonna 127 kuntaa sai muuttovoittoa kuntien välisissä muutoissa. Ennen koronaa muuttovoittoa teki vain 54 kuntaa.
Tuusula porskuttaa tilastojen kärjessä.
Muuttoliiketilasto kuvaa maassamuuttoja, maahanmuuttoja ja maastamuuttoja. Tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä, ja ne julkaistaan kerran vuodessa.
Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttovoitollisimpia olivat Uudenmaan kehyskunnista Tuusula ja Sipoo. Myös Kauniainen kiinnosti uusia asukkaita.
Keski-Uudenmaan kuntien välisessä nettomuutossa kärkipaikkaa pitää Tuusula (803) ja hyvänä kakkosena Järvenpää (536). Keravalla luku on miinusmerkkinen (-54).
Uusimaa menetti muuttotappiona väestöään muualle Suomeen ensimmäistä kertaa 70 vuoteen. Kerava ei houkuttele muuttajia, vaan sieltä muutetaan mielellään muihin kuntiin Suomessa tai ulkomaille.
Kun Järvenpään kokonaisnettomuuton luku oli 639, Keravalla vastaava luku oli vain 90.
Tuusula taas vetää väkeä puoleensa. Muuttajia pinta-alaltaan isoon maalaiskuntaan oli 883 ihmisen verran.
Luonnollinen väestönlisäys Järvenpäässä oli 129 henkeä, Tuusulassa 58, Keravalla 49 ja Mäntsälässä 16. Väestönlisäys on luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton summa.
Väestönlisäys voi olla myös negatiivinen.
Maahanmuuttotilastossa Kerava on ykkössijalla (245) ja Järvenpääkin kiinnostaa ulkomailta tulijoita kohtalaisen hyvin (192). Tuusula sai 153 uutta maahanmuuttajaa ja Mäntsälä 42.
Suomi sai vuonna 2021 muuttovoittoa eniten Venäjältä, Ukrainasta ja Virosta. Erityisesti Ukrainasta ja Virosta muutto Suomeen kasvoi viime vuonna. Maahanmuutto Venäjältä kasvoi kohtalaisesti ja maastamuutto Venäjälle laski hieman.
Tuusulassa kasvu suhteessa väkilukuun oli suurinta (935) ja Järvenpäässä toiseksi suurinta (771). Kerava jäi kauas kärkikaksikosta (127). Yli 20 000 asukkaan Mäntsälässä kasvu oli maltillista kunnan kokoon nähden (54). Tästä kuntanelikosta Järvenpää on suurin 45 000 asukkaallaan. Järvenpäähän on viime vuosina rakennettu paljon kerrostaloasuntoja, etenkin pieniä yksiöitä.
Kaupunkiin muuttaakin paljon nuoria aikuisia ja eniten tulijoita oli Helsingistä (820) ja toiseksi eniten Vantaalta (642). Myös Tuusulassa näkyy naapurikaupungin vetovoima.
Tuusulasta muutti 379 kuntalaista Järvenpään palvelujen äärelle.
Keravalle muutettiin eniten Vantaalta, Helsingistä ja Tuusulasta.
Tuusulaan taas muutettiin Vantaalta, Helsingistä ja Keravalta. Maalaispitäjä Mäntsälä kiinnosti eniten järvenpääläisiä, helsinkiläisiä ja vantaalaisia.
Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä uskoo vahvasti, että väestönkehitys jatkuu kunnassa entiseen malliin hyvänä, mutta ei liian isona aiheuttaakseen paineita palveluverkon kasvattamiseen.
– Hyvältä näyttää, kaikki merkit viittaavat siihen.
Ikkelän mukaan Tuusulan vahvuus on siinä, että kunnassa voidaan tarjota erityylistä asumista kaikenikäisille ja juuri omaan elämäntilanteeseen sopivaa.
– Pientalotontit ovat erittäin kysyttyjä. Monion ja Martta Wendelinin päiväkodin myötä Tuusulan hyvä vetovoima lisääntyy entisestään, arvelee Ikkelä.
Rakennusbuumi on Tuusulassa valtaisa. Uusia kouluja rakentuu Monion lisäksi myös Lahelaan ja Riihikallioon.
Julkiseen liikenteeseen, etenkin parjattuihin bussilinjoihin, pormestari uskoo löytyvän ratkaisun, kun syksyllä viimeistään nähdään, missä määrin etätyö jatkuu.
– Työn murros on ollut pandemian aikana ja sen jälkeen iso ja vaikutus näkyy julkisten liikennevälineiden käytössä.