Alkukeväästä Ilmatieteen laitos varoitti ruohikkopalojen vaarasta ja viikko sitten päällä oli metsäpalovaroitus. Silti eri puolilla maata – myös Keski-Uudellamaalla – on tänäkin keväänä varoitusaikana syttynyt maastopalo ja harvemmin ne syttyvät ilman ihmisen myötävaikutusta.
– Ei tämä poikkeuksellinen kevät ole. Nykyihmiset toimivat tällä tavalla, päivystävä palomestari Olli Korteniemi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta toteaa. Viime keskiviikon tieto alueelta oli, että edellisenä päivänä paloi sekä Keravalla että Nurmijärvellä.
Turha kaunistella: läheskään kaikki eivät piittaa varoituksista. Kansalaiset polttavat risuja, kulottavat, grillaavat ulkona ja nakkaavat käryävät tupakantumpit maahan – ja sitten, jos homma karkaa käsistä, soitetaan hätäkeskukseen.
– Ruohikko- ja metsäpalovaroitusten aikana sytyttäjälle voi tulla seuraamuksia avotulista, vaikka tuli ei riistäytyisi paloksi. Kysymyksessä on pelastusrikkomus, josta poliisitutkinnan jälkeen saatetaan määrätä sakkoja, ja on myös määrätty.
Pelastusrikkomuksen edellytys täyttyy myös, kun kysymyksessä on silkka huolimattomuus, ei tahallaan sytytetty avotuli.
Ilmatieteenlaitos antaa metsäpalovaroituksen sellaisille alueille, joissa metsäpalon vaara on maanpinnan kuivuuden ja sääolosuhteiden johdosta ilmeinen.
– Ja silloin avotulen teko on kielletty. Aina, Korteniemi sanoo. Entä, mikä katsotaan avotuleksi? Tietenkin vaikkapa nuotio, mutta myös esimerkiksi suoraan maapohjalle asetettu kertakäyttögrilli.
Toukokuun pahimmat kuivuudet päättyivät Uudellamaalla viime viikon lopulla. Kun maa on kastunut riittävästi, avotulenkin saa taas maanomistajan luvalla tehdä. Tosin jos tavalliset matti- ja maijameikäläiset aikovat kulottaa, siitä pitää ilmoittaa pelastuslaitokselle, samoin myös muista isosti savua aiheuttavista avotulista.
– Ilmoitus ei poista tulentekijän vastuuta. Me emme siis anna lupaa tulen tekoon, vaan otamme pelkästään ilmoituksen vastaan, Korteniemi tähdentää.