Rajamäki kiri Kirkonkylän edelle muuttotilastoissa – Klaukkala houkuttelee yli puolet kuntaan muuttavista ja saa myös eniten nuoria aikuisia

Uudenmaan maakunta menetti historiallisesti muuttotappiona väestöään muualle Suomeen vuonna 2021. Tämä on ensimmäinen kerta ainakin 70 vuoteen. Uudenmaan maakuntien välinen nettomuutto oli -2 461 henkilöä.

Tämä selviää Tilastokeskuksen toukokuun lopulla julkaisemasta vuotta 2021 koskevasta muuttoliiketilastosta.

Nurmijärvi ei kuulu niiden kuntien joukkoon, jotka olisivat menettäneet väkeä. Kaiken kaikkiaan Nurmijärven asukasluku kasvoi viime vuonna 464 henkilöllä, joka tarkoitti 1,1 prosentin väestönkasvua, kerrotaan kunnan tiedotteessa.

Väestönkasvusta 90 % painottui kunnan kolmeen päätaajamaan. Kasvua riitti jonkin verran myös Tilastokeskuksen suuralueiden mukaisille maaseutualueille. Näistä kasvu oli suurinta Lepsämässä, jossa väkiluku kasvoi kymmenellä henkilöllä. Se paikkasi samalla edellisen vuoden samansuuruisen väestön vähenemisen.

Merkittävin osa Nurmijärven asukasmäärän kasvusta on vuosien saatossa kohdistunut Klaukkalaan. Niin myös viime vuonna, jolloin 2021 väestönkasvusta yli 60 % kohdistui Klaukkalan alueelle.

Klaukkalassa korostuivat 25–34-vuotiaat.

Kirkonkylä ja Rajamäki ovat vuoron perään pitäneet Nurmijärven taajamien väestönkasvun kakkossijaa. Näistä Kirkonkylä on useammin vetänyt pidemmän korren, mutta vuosi 2021 oli Rajamäen vuosi.

– Erityisesti vuosi 2020 oli Rajamäen vuosi, vaikka väestönkasvu jäikin Kirkonkylän tahdista, kertoo Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas.

Rajamäen kasvupyrähdystä selittää pandemia-aikana kasvanut omakotitalojen sekä omakotitonttien kysynnän merkittävä kasvu. Kuitenkin pitkään jatkuneet kehityskulut esimerkiksi syntyvyyden vähenemisessä näkyvät myös Rajamäellä. Muuttoliikkeestä huolimatta alueen alle kouluikäisten lasten määrä väheni.

– Valtakunnallinen syntyvyyden maltillinen koheneminen näkyy kuitenkin myös Rajamäellä alle kolmevuotiaiden lasten määrän kasvuna, Ahokas kertoo.

Klaukkalan väestönkasvussa korostuivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmä sekä pienten alle kolmevuotiaiden lasten ikäryhmä.

– Myös Kirkonkylällä kasvoivat nuorten aikuisten ikäluokat. Sen sijaan pienten alle kolmevuotiaiden lasten määrä kasvoi vain vähän, Ahokas kertoo.

Kirkonkylän väestössä kasvoivat myös yli viisikymppisten sekä eläkeikää lähestyvien ikäluokat. Eniten kuitenkin kasvoi 75 vuotta täyttäneiden ikäluokka.

Kirkonkylän väestönkasvusta on parin viime vuoden ajan vastannut erityisesti Krannilan asuinalue.

Myös Röykkä sai pienen osan vuoden 2021 väestönkasvusta ja viiden vuoden väestömäärän vähenemisen ajanjakso taittui. Röykän väestökehityksen positiiviselle käänteelle odotetaan myös jatkoa 2020-luvulla, kun Röykän keskusta-alueella sijaitsevaa työpaikka-aluetta suunnitellaan muutettavan asumiskäyttöön.

Tieto

Vuonna 2021 omakotitalounelmia toteutettiin myös Nurmijärven Tilastokeskuksen suuralueiden mukaisilla maaseutualueilla.

Sekä Nukarilla, Perttula-Nummenpäässä, Palojoella, Lepsämässä että Metsäkylässä vuotuiset muutokset ovat olleet melko sahaavia – kasvuvuotta seuraa asukaspohjaa pienentävä vuosi ja toisinpäin. Viime vuonna lähes kaikille alueille riitti väestönkasvua.

Myös nuorten aikuisten määrä kasvoi, mutta se ei kuitenkaan riittänyt nostamaan alueen lasten määrää.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut