Suomen suurin maalaiskunta ei haikaile kaupungiksi. 1980-luvun jälkeen asiaan ei ole palattu.
Miltä kuulostaisi asua Nurmijärven kaupungissa? Menneinä vuosina se olisi saattanut olla houkutteleva ajatus, mutta ei enää.
– Nurmijärvi on Suomen suurin maalaiskunta ja ylpeästi lande. Rikkautemme ovat erilaiset taajamat ja lukuisat omaleimaiset kylät – olemme ylpeästi lande ja identiteettimme on reilusti maalaiskuntalainen, toteaa kunnanjohtaja Outi Mäkelä.
– Nurmijärvellä on ollut jo pitkään yksituumainen näkemys, että haluamme olla mieluummin suuri kunta kuin pienehkö kaupunki. 1980-luvun lopulla kunnanvaltuustossa on äänestetty asiasta, mutta sen jälkeen asia ei ole noussut päätöksentekoon.
Outi Mäkelä huomauttaa, että aikaisemmin kaupungeilla oli kuntiin nähden erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.
– Kuntamuotoja koskevat lainsäädännön erot poistettiin käytännössä vuoden 1976 kunnallislailla. Siinä kunnat ja kaupungit jäivät vielä omiksi hallintomuodoikseen. Erot niiden lainsäädännöllisessä asemassa olivat kuitenkin vähäisiä.
Nurmijärvi on Suomen suurin maalaiskunta.
– Lopullisesti kaupunki erityisenä kuntamuotona poistui vuoden 1995 kuntalaissa, jonka jälkeen Suomessa kaupungeilla ei ole enää edes teoreettista erityisasemaa muihin kuntiin nähden.
Mikäli kunta haluaa muuttua kaupungiksi, siihen riittää valtuuston päätös. Poliittisessa keskustelussa asia ei kuitenkaan ole Nurmijärvellä noussut millään tavoin esiin.
– Asiasta ei ole käyty 2000-luvulla keskustelua valtuuston tasolla. 1980-luvun äänestyksessä kannat jakautuivat, mutta päätös oli selkeästi sillä kannalla, että Nurmijärven luonteeseen sopii paremmin maaseutumaisuus kuin kaupunki-imago.
– Nurmijärvi pystyy profiloitumaan paremmin Suomen suurimpana kuntana, kuin 26. suurimpana kaupunkina.
Moni muukin kunta on päätynyt samanlaiseen ajatukseen, sillä viimeisin kaupungiksi muuttunut kunta on Kangasala vuonna 2018.
– Muutenkin aika vähän on kuntia muutettu kaupungeiksi 2000-luvulla, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
– Akaan kaupunki muodostui, kun Toijala ja Viiala yhdistyivät 2007. Lisäksi kaupungeiksi muuttuivat Pudasjärvi ja Ylöjärvi 2004, Kalajoki 2002, Kauhajoki 2001 sekä Kuusamo ja Ulvila 2000.
Nyt on kuitenkin Liedon valtuusto päättänyt 30.5. äänin 27-15, että Liedosta tulee kaupunki, kun valtuuston tekemä päätös saa lainvoiman.
– Kunta voi käyttää kaupunki-nimitystä, jos se katsoo, että se täyttää kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset, toteaa Pekola-Sjöblom.
Silloin voi syntyä mielenkiintoisia tilanteita, kun vaikkapa kaupunkiin liitetään pieniä kuntia. Näin ollen esimerkiksi Houtskarin pieni noin 500 asukkaan saaristokuntakin kuuluu nykyään Paraisten kaupunkiin.
– Samoin esimerkiksi Oulussa on yli 200 000 asukasta, mutta siellä on paljon maaseutumaista asutusta.