Ei vesilaitoksen yhtiöittämiselle – "Ongelmaa ei pidä ratkaista pistemäisesti"

Esitys syntyi kunnanhallituksessa maanantaina äänestyksen jälkeen.

Nurmijärven kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Nurmijärven Vesi -liikelaitos jatkaa toimintaansa nykymuotoisena, eikä sitä yhtiöitetä.

Esittelijän esityksessä kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto käynnistää valmistelut Nurmijärven Vesi-liikelaitoksen yhtiöittämiseksi kunnan 100 % omistamaksi tytäryhtiöksi. Yhtiöittämisen aikataululliseksi tavoitteeksi oli asetettu, että perustettava yhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa tai viimeistään vuoden 2024 alusta lukien.

Muutosesityksen kunnanhallituksen esitykseen teki Tapio Sivula (kesk.) Otto Suhosen (kesk.) ja Harri Lepolahden (sd.) kannattamana. Muutosesityksessä todetaan muun muassa, että Nurmijärven Vesi-liikelaitoksen yhtiöittämiseen liittyy useampia epävarmuustekijöitä, jotka eivät puolla liikelaitoksen yhtiöittämistä.

Vastaesityksen mukaan yhtiöittämisen tarvetta on perusteltu erityisesti kahdesta näkökulmasta eli henkilöstön paremmalla saatavuudella, koska osakeyhtiössä voi määrittää palkat vapaammin kuin kunnallisessa liikelaitoksessa, joka on kiinteämmin osa kunnan palkkarakennetta. Toisena argumenttina on ollut päätöksenteon joustavuuden parantaminen yhtiömallissa.

Muutosesityksessä todetaan, että palkkauksen haasteet koskevat laajasti kunnan eri toimintoja. Erityisen voimakkaasti ne ovat näkyneet teknisellä toimialalla.

– Ongelmaa ei pidä ratkaista pistemäisesti yhden toiminnon osalta, vaan sitä tulee selvittää laajemmin osana kunnan henkilöstösuunnittelua, muutosesityksessä sanotaan.

Päätöksenteon joustavuuden parantamisen osalta vastaehdotuksessa todetaan kunnallisen osakeyhtiön olevan kiinteä osa kuntakonsernia, eikä se voi toimia pelkästään operatiivisen johdon tekemien linjauksien pohjalta.

– Osakeyhtiössä linjauksia ja operatiivisen johdon päätösvallan yläpuolella olevia päätöksiä tekee ensisijaisesti yhtiön hallitus. Hallitus koostuu pääsääntöisesti poliittisista päätöksentekijöistä kuten liikelaitoksen johtokunta on koostunut. Toisekseen linjapäätöksissä yhtiön hallituksen tulee kuulla omistajaa. Merkittävässä osassa linjapäätöksiä tarvitaan omistajaohjausta eli kunnanhallituksen tekemää linjausta linjapäätöksen pohjaksi, muutosesityksessä sanotaan.

Äänestyksessä yhtiöittämisen kannalle asettuivat Riina Mattila (kok.) ja Joona Suomi (kok.). Yhtiöittämistä luopumista kannattivat Maiju Tapiolinna (ps.), Arto Hägg (kok.), Harri Lepolahti (sd.), Jouni Maijala (ps.), Leni Niinimäki (vihr.), Riikka Raekannas (kesk.), Tapio Sivula (kesk.), Otto Suhonen (kesk.) ja Ritva Örling (ps.).

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut