Siinä hän virtaa. Tänään ja tässä kohtaa rauhallisesti, hieman ujosti.
– Hän on hitaasti lämpenevä, sellainen hieman introvertti-luonne, joka aika-ajoin ryöpsähtää, Hanna Apajalahti analysoi jalkojensa alla virtaavaa Vantaanjokea.
Apajalahti on joen ylittävällä Viikinjyrkän sillalla, Koskelan ja Viikinmäen välissä. Pohjoisen suunnassa joesta nousevat Pikkukosken jylhät kalliot, etelässä joki syöksyy päätepisteeseensä Vanhankaupungin lahteen.
Täällä joen loppupäässä Apajalahti pyöräili, istuskeli ja tuijotteli virtaavaa vettä pari vuotta sitten ja pohti, mistä se saa alkunsa. Apajalahti alkoi etsiä tietoa joesta, sen rantojen elämästä ennen ja nyt, ja kokosi tiedot kirjaksi. Kirjoitusprosessin aikana joki muuttui henkilöksi, häneksi.
Vantaanjoki-opas julkaistiin huhtikuussa. Kirja kertoo noin 100 kilometrin pituisesta joesta, joka saa alkunsa Hausjärveltä Kanta-Hämeestä.
Kirja antaa vinkkejä miten tutustua jokeen niin meloen, hiihtäen kuin esimerkiksi luontokohteita kiertäen.
Kirjaan on koottu muun muassa parhaat kalannarrauspaikat, uimarannat sekä komeimmat kosket.
– Joen voi meloa lähes alusta loppuun laavulla yöpyen, Apajalahti vinkkaa.
Joen voi meloa lähes alusta loppuun laavulla yöpyen.
Lähellä Riihimäen juna-asemaa on hyvä lähtöpaikka. Kantoon kanootin joutuu ottamaan muutaman kerran.
Polkupyörällä joen vartta pääsee hyvin Vanhankaupungin lahdelta aina Vantaankoskelle asti.
Apajalahden suosikkiuimapaikat ovat Pikkukoski ja Tapaninvainion uimaranta.
Kirjaa työstäessään Apajalahti kertoo yllättyneensä siitä, kuinka herttaisia kohteita löytyy läheltä omaa kotia. Hänen suosikkejaan ovat jokivarren luontokohteet.
Historiamatkallekaan ei tarvitse lähteä Reininlaksoon tai Niilin suistolle. Vantaanjoen varrelta löytyy kartanoita.
Kivikauden aikaisen jokiuoman seuraaminen johtaa kauas nykyisen joen varrelta.
– Kannattaa lähteä tutustumaan lähellä oleviin kohteisiin.
Entä puuttuuko joen varrelta jotakin? Vantaanjoki-asiantuntijalla ei ole suoraa vastausta.
– Ravintoloita, kahviloita, jäätelökioskeja voisi varmasti olla enemmän, mutta kannattaako Vantaanjokea tuotteistaa enemmän vai ei, en osaa sanoa.
Joen valuma-alueella asuu noin miljoona ihmistä. Introvertin joen herkkä luonne voisi järkkyä, jos kaikki kiinnostuisivat hänestä samanaikaisesti.
Kirjassa on useita sivuja myös tietoja Nurmijärvestä.
Kirjassa kerrotaan, että Vantaanjoessa voi taas saastevuosien jälkeen kalastaa, ja joessa tavataan 34 kalalajin lisäksi nahkiaisia.
– Meritaimen lähtee elokuussa mereltä kutumatkalle Vantaanjoen yläjuoksulle. Kala saavuttaa Nurmijärven Nukarinkosken suunnilleen syyskuun lopulla, jolloin sen kuturauhoitusaika alkaa.
Melontareiteistä todetaan, että sivujoista mukavia meloa ovat ainakin Hyvinkään Kytäjoki, Nurmijärven Palojoki ja Luhtajoki sekä pisimpänä Keravanjoki.
Nukarinkoskesta, Myllykoskesta ja Palojoelta on usean sivun verran tietoa sekä kartat. Niiden avulla paikkoihin on hyvä tutustua.