Professori Alan Lyles korosti, että sähköinen viestintä ei ole kaikkien saavutettavissa.
Yhdysvaltalaisen Baltimoren yliopiston professori Alan Lyles on arvioinut Keusoten nykytilan ja suunnitelmat hyvinvointialueelle siirtymisestä.
– Lyles avasi silmiämme siihen, että uuden hyvinvointialueen tulee tehdä kuntarajat, puoluerajat ja hyvinvointialuerajat ylittävää yhteistyötä, eli että meidän täytyy verkostoitua ja ryhtyä aiempaa aktiivisempaan yhteistyöhön Suomen muiden hyvinvointialueiden kanssa, summaa Keusoten kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rainio (kok.) professorin vierailun saldon.
– Toiseksi kehityskohteeksi nousivat avoimuus ja tiedottaminen. Lyles korosti, että sähköinen viestintä ei ole kaikkien saavutettavissa ja siksi tiedottamisen tulee olla monikanavaista ja toisinaan on tarpeen jakaa tiedote perinteisenä postina.
Keski-Uudenmaan aluevaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan Arto Järvisen (ps.) näkemys vierailun saldosta on samansuuntainen.
Toiseksi kehityskohteeksi nousivat avoimuus ja tiedottaminen.
Jaakko Rainio
– Professori osasi oman alansa ja amerikkalaiseen ajatteluun tukeutuen fiksusti nosti esiin viestinnän ja yhteistyön merkityksen. Jos haluaa tulosta yhteiselle missiolle, se vaatii sitoutumista jokaiselta! Lisäksi hän näki, että vaikeusaste kasvaa, kun jostain ylätason tavoitteesta pitäisi saada muodostumaan mitattavaa hyvinvointia. Olisi siis täälläkin parempi saada mitä erilaisimmat strategiapaperit ja ohjelmat paremmin toimimaan kohti laadukkaita palveluja. Professori nosti esiin, että huonosti toimivat tai tarpeettomatkin palvelut pitää karsia ja löytää niiden tilalle laadukkaat, toimivat ratkaisut.
Opit olivat jo monesti aiemmin esille nostettuja kehittämisajatuksia.
Onko vaarana, että mikään ei vieläkään muutu?
– Toivon, että saadut opit myös hyödynnetään, muussa tapauksessa tehty kehittäminen oli kustannusten haaskaamista. Ensi vuonna toimintansa aloittavalla hyvinvointialueelta toivon nykyistä tiukempaa otetta kehitystyöhön – herrasmiesprofessorin oppien avulla tai itseä niskasta tarttumalla.
Lyles vieraili Suomessa kuuden viikon ajan Keusoten kutsusta ja Fulbright Suomi -säätiön tuella. Keusoten maksuosuus vierailusta oli 3 600 euroa.
Vierailun aikana professori auditoi Keusoten eli teki järjestelmällisen selvityksen siitä, mitkä toimintamallit ja käytännöt ovat sellaisia, joita on hyvä ylläpitää myös hyvinvointialueelle siirryttäessä, ja mitkä taas kaipaavat kehittämistä ja muutosta.
Vierailuun sisältyi sote-alan poliitikoille, johtajille ja asiantuntijoille suunnattu seminaari.
Lylesin vierailu Suomessa päättyi 12.6.