Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset voivat aikuisuuden kynnyksellä keskimäärin hyvin, mutta mielenterveysongelmat ovat heillä muita nuoria yleisempiä.
Helsingin yliopiston ja University College Londonin (UCL) juuri julkaistussa tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla kaikkia Suomessa vuosina 1995–2000 syntyneitä lapsia ja verrattiin hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten teini-iän hyvinvointia ilman hoitoa alkunsa saaneisiin lapsiin.
Koulumenestys oli hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä muita nuoria parempi, ja he jäivät muita harvemmin koulutuksen ja työn ulkopuolelle, tai pelkän peruskoulun varaan.
Nämä erot johtuivat pääosin erilaisista perhetaustoista, eikä vastaavia eroja havaittu vertailtaessa hedelmöityshoidon avulla syntyneitä lapsia heidän ilman hoitoa alkunsa saaneisiin sisaruksiinsa.
– Nuorten koulutukseen liittyvät erot selittyvät pitkälti sosioekonomisella valikoitumisella. Hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten vanhemmat ovat keskimääräistä vanhempia, koulutetumpia ja korkeampituloisia, kertoo yliopistotutkija Hanna Remes Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Perhetaustan huomiointi toi esiin myös kohonneen riskin mielenterveysongelmille. Hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden nuorten todennäköisyys saada mielenterveysdiagnoosi 16–18 -vuotiaana oli 10 prosenttia, kun vastaava todennäköisyys muilla nuorilla oli 9 prosenttia.
Lievästi kohonnut riski autismikirjon häiriöihin tunnettiin jo aiemmin, mutta tässä tutkimuksessa hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä havaittiin lisäksi suurempi riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.
Ero masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyvissä diagnooseissa oli selkeä myös vertailtaessa samaan perheeseen syntyneitä sisaruksia. Sisaruksista esikoisilla oli korkeampi mielenterveysongelmien riski, ja koska hedelmöityshoidoilla syntyneet lapset ovat usein esikoisia, tämä selitti eroa osittain.
– On myös mahdollista, että hedelmöityshoitoihin ja lapsensaannin vaikeuksiin liittyvä henkinen kuormitus on voinut heikentää vanhempien mielenterveyttä, mikä voi lisätä lapsen riskiä oirehtia, Remes toteaa.
Ensimmäiset koeputkihedelmöityksen avulla syntyneet lapset ovat ehtineet vasta neljänkymmenen vuoden ikään, ja hedelmöityshoitojen mahdollisista pitkän aikavälin vaikutuksista on toistaiseksi saatavilla niukalti tietoa.