Kesä on puhelimelle riskiaikaa: shortsien taskusta se voi pudota katukiveykselle tai vaikka mereen. DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko antaa yrityksen tiedotteessa vinkit, kuinka toimia kännykän selviytymistä uhkaavissa tilanteissa.
1. Putoaminen
Puhelimet kestävät iskuja melko hyvin, mutta joskus jopa matolle putoaminen riittää rikkomaan sen. Silloin rikki menee yleensä näyttö.
– Sopivassa kulmassa osunut kolaus ei välttämättä riko näyttöä kokonaan, ja moni jatkaa puhelimen käyttöä kosmeettisesta viasta huolimatta. Tässä kuitenkin piilee se vaara, että seuraavan kerran, kun puhelimelle kaatuu mehua tai muuta nestettä, se sujahtaa säröistä sisään ja rikkoo laitteen kokonaan. Säröytynyt näyttö kannattaa siis korjauttaa, vaikka puhelin toimisikin, sanoo Sami Aavikko tiedotteessa.
Hän huomauttaa, että vedenkestävän puhelimen tiiveys voi kärsiä iskusta, vaikka puhelin näyttäisikin kolauksen jälkeen yhä ehjältä.
– Tällöin puhelimelle aiheutunut vesivahinko ei useinkaan enää kuulu valmistajan tarjoaman takuun piiriin. Ajan kanssa ongelmaksi saattaa muodostua myös akku, joka ei enää lataudu täyteen tai purkaa latauksensa aivan liian nopeasti.

2. Kastuminen
Kovakin betoni antaa anteeksi enemmän kuin vesi, sillä läpitunkeutuva kosteus on laitteelle kohtalokasta.
Kaikkein kohtalokkainta puhelimelle on merivesi.
– Jos puhelin pulahtaa mereen, saattaa suolavesi hapettaa laitteen komponentit. Tällöin pelastusyritys alkaa siten, että puhelimen upottaa makeaan veteen ja huuhtelee suolaveden pois, Aavikko kertoo tiedotteessa.
Puhelimen pudottua veteen monelle tulee mieleen vanha riisiniksi. Toisin sanoen puhelin upotetaan kuivaan riisiin, jonka pitäisi imeä laitteesta kosteus.
Sami Aavikko kuitenkin toteaa, että riisin käyttö voi johtaa ojasta allikkoon. Vaikka riisi voi sitoa puhelimeen imeytynyttä kosteutta, siitä voi toisaalta irrota hienojakoista pölyä, joka päätyy puhelimen sisään ja aiheuttaa ongelmia.
– Tämä voi ilmetä myöhemmin puhelimen näytön luettavuuden heikentymisenä. Ehdottomasti parempi ratkaisu olisi vaikkapa silikageeli, mutta sen puutteessa puhelimen voi myös jättää pöydälle lämpimään paikkaan kuivumaan. Myös laitteen ravistelua tulee välttää, sillä sen seurauksena vesi voi mennä syvemmälle puhelimen rakenteisiin.
Lämmin paikka ei kuitenkaan tarkoita kuumuutta.
– Pulahduksen jälkeen voi lisäksi olla kova kiusaus saada puhelin kuivaksi mahdollisimman nopeasti, mutta sitä ei missään nimessä saa laittaa lämpimän saunan lauteille tai hiustenkuivaajan alle. Lämpö voi ylikuumentaa liitäntöjä, irrottaa laitteen liimauksia tai rikkoa sen komponentteja, Aavikko sanoo tiedotteessa.
Jos puhelin on kastunut, tärkein ensiapu on katkaista puhelimesta virta, pyyhkiä laite päällisin puolin kosteutta imevällä liinalla sekä irrottaa ja kuivata akku sekä SIM-kortti, jos tämä on mahdollista.
Puhelinta ei saa käynnistää eikä ladata kahteen vuorokauteen kastumisen jälkeen. Jos laite ei senkään jälkeen toimi, se kannattaa toimittaa huoltoon, jossa varmistetaan puhelimen vauriot ja vaihdettavien osien tarve.
– Jos puhelin on vedenkestävä, ei ole tarpeen tehdä sen ihmeellisempiä pelastustoimia, vaikka se veteen livahtaisikin. Antaa kuivua vain.
3. Ylikuumentuminen
Kesähelteillä saattaa käydä niinkin, että puhelin unohtuu turhan pitkäksi aikaa suoran auringonvalon armoille. Tällöin vaarana on laitteen ylikuumeneminen.
– Kriittinen lämpötilaraja älylaitteella menee noin 50 asteessa, jolloin toiminnot voivat alkaa kärsiä ja häiriöriski kasvaa. Korkea lämpötila voi aiheuttaa esimerkiksi akun lämpölaajenemista, Sami Aavikko sanoo tiedotteessa.
Hän ei kuitenkaan suosittele pikaviilennystä esimerkiksi jääkaalissa tai kylmäkallen päällä.
– Suuret lämpötilaerot saattavat aiheuttaa kosteuden tiivistymisen vääriin paikkoihin. Paras tapa laitteen viilentämiseen on käytön lopettaminen hetkeksi asettamalla puhelin suojaan varjoisaan paikkaan. 10–15 minuuttia auttaa usein jo kummasti.
Aavikko kehottaa myös "ottamaan puhelimelta takin pois" eli jos puhelimella on suojakotelo, se kannattaa poistaa viilentymisen ajaksi.