Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vesistöraportti: Käräjäkoski, Nukarinkoski ja Myllykoski ovat Vantaanjoen kalaisimpia – kalat syömäkelpoisia

Taimenta saatiin myös Vaiveronkoskesta, helle haittaa kalanpoikasia.

Vuonna 2021 Vantaanjoen pääuoman suurimmat kokonaiskalatiheydet havaittiin Käräjäkoskella, Nukarinkosken ylemmällä koealalla sekä Myllykoskella.

Näillä paikoilla taimen oli merkittävin laji. Särkikaloja esiintyi lähinnä joen keski- ja alaosalla. Hyvinkään Vaiveronkoskelta ja Vanhanmyllynkoskelta saatiin sähkökalastuksessa myös kivisimppua.

Arolamminkosken koealan saalis oli hyvin pieni muodostuen mateesta ja särjestä, ilmenee Vantaanjoen vesistöalueen yhteistarkkailujen raporteista.

Kirjolohta istutettiin yläjuoksulla Myllykoskeen ja Nukarinkoskeen ja ankeriaita Sykäriin.

– Vantaanjoen kaloja voi aivan hyvin syödä, toteaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen vs. toiminnanjohtaja Jari-Pekka Pääkkönen.

– Ei ole mitään käyttörajoituksia. Yläjuoksun tilanne ilahduttaa, kun Riihimäen puhdistamo uudistettiin.

– Hellejaksot tosin hankaloittavat taimenten poikasia, kun vesi lämpiää liian korkeaksi lisääntymisalueilla ja vesi on matalalla.

Versowoodin alueelta ei tule Pääkkösen mukaan suurta kuormitusta kuin lähinnä sateiden aikaan valumavesistä.

Tukkikenttäalueen aiheuttama kuormitus ei vaikuttaisi estävän taimenen vuosittaista poikastuotantoa.

Riihimäen jätevedenpuhdistamon kuormitusvaikutus oli havaittavissa selkeimmin Arolamminkoskella, mistä taimenet puuttuivat kokonaan. Vaikutus laimeni etäisyyden mukaan. Vaiveronkoskesta saatiin taimenia, ja taimenmäärät kasvoivat edelleen alavirtaan päin.

Hyvinkään Kaltevan puhdistamon kuormitus sekoittuu suurempaan vesimäärään kuin Riihimäen puhdistamon kuormitus.

Tarkkailuraportteihin voi tutustua www.vantaanjoki.fi -sivuilla.