EVA: Kriisit lisäsivät kansan luottoa poliitikkoihin – Ilmiöllä on jopa erikoinen kutsumanimi

Suomalaisista 51 prosenttia katsoo, että poliitikkojen kansalaisille antama tieto on luotettavaa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

28 prosenttia torjuu väitteen. Käsitys poliitikkojen antaman tiedon luotettavuudesta on kohentunut 26 prosenttiyksikköä viime syksystä. Kyseessä on mittaushistorian korkein lukema.

– Hallituksen ja eduskunnan yksituumaisuus ulkopoliittisessa päätöksenteossa ja keskittyminen Suomen kannalta keskeiseen päätöksentekoon selittävät suomalaisten näkemysten muutosta. Asenteet vastaavat koronakeväänä 2020 nähtyä. Luottamus päätöksentekijöihin vahvistuu kriisin keskellä. Ilmiötä kutsutaan lippujen ympärille kokoontumiseksi, englanniksi rally ’round the flag, sanoo EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

EVA selvitti suomalaisten suhtautumista politiikkaan ja poliitikkoihin Ukrainan sodan ensimmäisenä kuukautena. Kyselyyn vastasi 2 074 henkilöä 4.3.–15.3.2022. Kyselyssä selvitettiin myös, millä yhteiskunnallisilla tahoilla on suomalaisten mielestä liian paljon, sopivasti tai liian vähän valtaa.

Tulokset osoittavat, että useimmilla yhteiskunnassamme toimivilla tahoilla on suomalaisten mielestä sopivasti valtaa. Enemmistö kokee, että liikaa valtaa yhteiskunnassa on sosiaalisella medialla (72 %), kansainvälisillä teknologiajäteillä sekä suuryrityksillä.

Valtaosa suomalaisista arvioi, että tasavallan presidentillä on sopivasti yhteiskunnallista valtaa. Yli neljännes toivoisi presidentille edelleen lisää valtaa, mutta näkemyksissä on tapahtunut merkittävä muutos viiden vuoden takaiseen nähden, jolloin vielä 43 prosenttia arvioi, että tasavallan presidentillä on liian vähän valtaa

Enemmistö (57 %) kokee nykyään yksityisellä kansalaisella olevan sopivasti valtaa, mutta 42 prosenttia kokee, että sitä on yhä liian vähän.

Muutos myös edelliseen mittauskertaan, vuoteen 2017, on suuri, 15 prosenttiyksikköä. Tuolloin reilusti yli puolet katsoi, että yksityisellä kansalaisella on liian vähän valtaa.

– Voi olla, että suomalaisten käsityksiin omasta vallastaan on vaikuttanut se, että poliitikot ryhtyivät toimiin kansalaisten Nato-kantojen muututtua. Mielenkiintoista on myös se, että selvästi aiempaa harvempi toivoo nyt tasavallan presidentille lisää valtaa. Muutosta selittänee tasavallan presidentin tehtäväkentän korostuminen viimeaikaisissa tapahtumissa, mikä on tarjonnut Sauli Niinistölle mahdollisuuden lunastaa instituutiolleen asetettuja odotuksia, sanoo Sami Metelinen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut