Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nurmijärveläinen Raija Konttinen on tehnyt yli 100 kansallispukua – "Suuri intohimo"

Kansallispukuja tuuletetaan Nurmijärvellä 5. elokuuta Perttulan Rientolassa.

Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa 5.8.1885. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa, perää piti rouva Jääsken puvussa. Soutajien puvut edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko.

Tämä oli ensimmäinen suurimittainen kansallispukujen julkinen esiintyminen ja sitä pidetään kansallispukujen syntymäpäivänä.

Nurmijärveläinen Raija Konttinen on aina pitänyt käsitöiden tekemisestä. Hän muistaa lapsuudestaan 1940-luvulta hetken, kun hänen äitinsä lähti käymään pyörällä omalla äidillään neljän kilometrin päässä.

– Samalla sekunnilla aukesi Singer. Pengoin äidin kankaita ja tein nukelle vaatteet, Konttinen muistaa.

Salaompelua jatkui 10-vuotiaaksi asti, koska ompelukoneeseen ei saanut koskea.

– Minulla on aina ollut suuri intohimo käsillä tekemiseen.

Samalla sekunnilla aukesi Singer.

10-vuotiaana Konttisen äiti lähti taas kotoa, joten nuori tyttö kiipesi vintille ja pian kahdella nuoremmalla sisaruksella oli uudet lakit päässään.

– Sanoin heille, että menkää äitiä vastaan lakit päässä. Sen jälkeen sain ommella, Konttinen sanoo.

16-vuotias Konttinen lainasi tädiltään kansallispukua lähtiessään nuorisoseuran tanhuihin. Silloin hän tiesi haluavansa oman puvun. Kotona sanottiin, että hän saa sellaisen, jos itse tekee.

– Olin 17-vuotias, kun puku valmistui. Käytin sitä ensimmäisen kerran Ahti Pekkalan häissä. Tarjoilijoiden toivottiin tuolloin pukeutuvan kansallispukuihin. Siitä se lähti. Kansallispukujen tekeminen on ollut hirveän tärkeä asia minulle, Konttinen sanoo.

Konttisen käsissä on syntynyt jo pitkälti yli 100 kansallispukua, joista osa on lähtenyt maailmalle. Osan hän on tehnyt kankaista lähtien itse.

– Kansallispukuja on Amerikassa ja Japanissa yksi. Budapestissa on kansallispukumuseo, josta löytyy nuket, joille olen tehnyt puvut. Nimesin nuket Raijaksi ja Eeroksi minun ja jo edesmenneen mieheni mukaan, Konttinen sanoo.

Konttinen on tehnyt pukujen lisäksi myös supikkaita ja hattuja.

Kansanopiston ja kotiteollisuuskoulun käynyt Konttinen haaveili käsityönopettajan urasta, mutta se jäi haaveeksi, sillä hän asui liian kaukana keskikoulusta. Se jäi siis käymättä, joten ura käsityönopettajan sai jäädä. Käsityöt sen sijaan kaikkea muuta kuin jäivät.

– Olen tehnyt 45 erilaista kansallispukua. Viimeisimmän tein viime kesänä.

Kansallispuku kestää aikaa. Konttisen itselleen 17-vuotiaana tehty puku on tällä hetkellä hänen tyttärentyttärellään Ruotsissa.

Aiemmin oli tarkkaa, että kansallispukuja käytettiin oikein, eli puvun kaikkien osien tuli olla yllä samaan aikaan.

– Nyt on trendikästä käyttää vain yhtä tai muutamaa puvun osaa esimerkiksi farkkujen kanssa.

Uusi kansallispuku maksaa tuhansia euroja, mutta käytettynä niitä saattaa löytyä kirpputoreilta satasilla. Konttinen vinkkaa, että kannattaa myös tarkistaa, onko suvussa kansallispukuja, jotka olisi jääneet kaapin pohjalle.