Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Keusotesta on tehty aviin puolessa vuodessa enemmän kanteluita kuin koko viime vuonna – hoitajapula näkyy

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on saanut alkuvuoden aikana enemmän potilaskanteluita Keusotesta kuin koko viime vuonna. Myös aluehallintoviraston omien valvonta-asioiden lukumäärät ovat viime vuotista korkeammat jo nyt.

Tiedot perustuvat aluehallintovirastolta saatuihin tilastoihin Keravan terveysasemasta ja Keusoten terveydenhoidosta tehdyistä kanteluista sekä avin reaktiivisesta valvonnasta viimeisen viiden vuoden ajalta.

Tammi-kesäkuun aikana Keusoten terveydenhuollosta on tehty kanteluita kuusi kappaletta, kun koko viime vuonna luku oli neljä. Avi on itse laittanut vireille reaktiivisia valvonta-asioita puolessa vuodessa neljä kappaletta, ja koko viime vuonna niitä käynnistettiin kolme. Reaktiivinen valvonta on aluehallintoviraston jälkikäteen itse käynnistämää valvontaa, mikä perustuu asiakaspalautteisiin, muistutuksiin, kanteluihin ja epäkohtailmoituksiin.

Keravalla sekä valvonta-asioiden että kanteluiden määrät ovat olleet hyvin pieniä, myös tänä vuonna.

Keusoteen liittyvät kantelut ja valvonta-asiat koskevat tänä vuonna palvelujen saatavuutta, yhteydensaantia terveysasemalle tai hoitoon pääsyä hoitotakuusäännösten perusteella.

Keusoten johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen ymmärtää, että hoitoon pääsyn vaikeuksista tehdään kanteluita.

– Se on ihan odotettavissa oleva asia. Koko kevään ja alkuvuoden aikana meillä on ollut hankaluuksia pystyä vastaamaan kiireettömän palvelun takaisinsoittoihin kohtuullisessa ajassa, Laitinen-Parkkonen sanoo.

Keusotella on tavoitteena vastata kiireettömän hoidon puheluihin saman päivän aikana, mutta se ei ole viime aikoina toteutunut. Nurmijärven Uutiset uutisoi kesäkuussa, että takaisinsoittopalvelussa oli 2 000 puhelua jonossa. Kiireettömän hoidon takaisinsoittoa onkin joutunut odottamaan koko kesän jopa kohtuuttoman kauan.

Laitinen-Parkkosen mukaan taustalla vaikuttaa suuri henkilöstöpula, koronan omikronvariantin aiheuttamat sairauspoissaolot sekä hoitohenkilöstön työtaistelutoimet.

– Olemme aika pahassa tilanteessa, puun ja kuoren välissä. Kesäloma-aikaan emme saaneet riittävästi sijaisia, kun heitä ei vain ole. Emme voi ostaa ulkopuoleltakaan, koska tarjontaa on vähän. Elokuussa tilanne on parantunut, lukuun ottamatta Tuusulaa, Laitinen-Parkkonen sanoo.

Laitinen-Parkkosen mukaan Tuusulassa takaisinsoittopalvelun viiveet ovat elokuussa olleet keskimäärin viisi vuorokautta. Maaliskuussa keskimääräinen vasteaika oli Tuusulassa ainoastaan 2,4 tuntia.

– Näyttää nyt siltä, että henkilöstöpula nyt osunut sinne Tuusulan kokonaisuuteen, Laitinen-Parkkonen sanoo.

– Kun ei ole sijaisia, on pakko tehdä olemassa olevilla voimavaroilla, hän sanoo.