Sote-uudistuksen jälkeen kalleimpia asukkaita kunnille ovat alle 12-vuotiaat lapset.
Ensi vuonna voimaan tuleva hyvinvointialueuudistus on ajamassa Kuuma-kuntien talouden entistä tiukemmalle.
Kuntien tulorakenne muuttuu huomattavasti uudistuksen yhteydessä, kun kalliit sote-menot siirtyvät hyvinvointialueiden kontolle, mutta toisaalta myös ikääntyneistä maksetut suuret valtionosuudet poistuvat kunnan tulolähteistä.
Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä arvelee Nurmijärven olevan tällä menolla lähivuosina kriisikunta, jos kunta ei pysty sopeuttamaan toimintaansa rajusti ja valtio ei uudista valtionosuusjärjestelmäänsä hyvin pian.
Kuuma-kuntien teettämästä tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että sote-uudistuksen jälkeen kalleimpia asukkaita kunnille ovat alle 12-vuotiaat lapset.
Konsulttiyhtiö FCG:n laskelma paljastaa, että uudistukseen liittyvän rahoitusmallin seurauksena Kuuma-seudulla syntyvä ja siellä koko elämänsä asuva ei tule sote-uudistuksen jälkeisellä tulo-meno-rakenteella koskaan kattamaan kunnalle syntyviä menoja.
Sen sijaan eläkeläisten ja ikääntyneiden talousvaikutus on jatkossa kunnan kannalta ylijäämäinen ja eläkeläisistä on tulossa valtakunnallisesti kunnille nettomaksajia. Myös nuoret työikäiset muuttajat kerryttävät kunnan kassaa.
Kuuma-seudun kunnat peräänkuuluttavatkin nyt kasvukuntien parempaa huomioimista valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä.
Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Kirkkonummi ja Vihti ovat tehneet aiheesta yhteisen kannanoton, jotta kasvavat ja lapsiperhepainotteiset kunnat eivät jäisi epätasa-arvoiseen asemaan sote-uudistuksen myötä ja jotta lapsiperheille voitaisiin jatkossakin taata kattavasti palveluja kuntien toimesta.
Kuuma-seudulla haaste on yhteinen, sillä Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella Kuuma-kuntien asukasluku kasvaa huomattavasti koko maan asukaslukua enemmän, ja alueelle muutetaan usein nimenomaan perhettä perustamaan.
– Lapsiperheille tarvitaan palveluja, mutta näitä investointeja joudutaan rahoittamaan lainarahalla. Valtio on luvannut, että sote-uudistuksen yhteydessä tämä ongelma korjataan valtionosuusjärjestelmään tehtävillä muutoksilla, mutta tapahtuuko näin todella, jää nähtäväksi, Kuuma-kuntien kannanotossa pohditaan.
Kuuma-kunnat kokevat myös, että vieraskielisten osuus väestönkasvussa tulisi huomioida nykyistä paljon paremmin valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.
Valtionosuusjärjestelmään on esitetty useita muutoksia, joilla kohtuullistettaisiin sote-uudistuksesta aiheutuvia suuria taloudellisia vaikutuksia. Muutoksia ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty valtakunnan tasolla.
Kansanedustajana itsekin pitkään vaikuttanut Outi Mäkelä toivoo, että kuntien tilanne nostetaan rohkeasti keskusteluun ensi kevään eduskuntavaaleissa ja uusi eduskunta ottaisi valtionosuusjärjestelmän uudistamisen työlistalleen mahdollisimman pian.
Outi Mäkelä ja Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu ehdottavatkin, että valtion pitäisi maksaa kasvaville kunnille kasvattajaseurakorvaus – aivan kuten monessa urheilulajissakin tehdään.
Rontua huoletti myös se, ettei asiasta tulisi vanhusten ja lasten vastakkainasettelua.
Tilaisuutta alustaneen FCG:n konsultin Eero Laesterän mukaan tämä on vaarana, kun ikäihmiset tuovat sote-uudistuksen jälkeen kuntien kassaan keskimäärin enemmän rahaa, kuin heidän palveluihinsa käytetään.
– Se on varmaa, että ikäihmiset tulevat vaatimaan palveluita, Laesterä sanoo.
– Toivoisin, ettei tästä tule lasten ja vanhusten vastakkainasettelua, sillä me tarvitsemme edelleen kaikkia, Rontu muistutti.