Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nurmijärven murre vaikeaa jopa ekspertille – "Piirteitä löytyy niin Hämeestä kuin lounaisista murteista"

Nurmijärveläinen Jaakko Yli-Paavola on kiertänyt Suomea eri murteiden perässä ja kasannut niistä kirjan.

Olen asunut Nurmijärvellä 55 vuotta enkä osaa vieläkään Nurmijärven murretta, Jaakko Yli-Paavola sanoo.

Murre-eksperttinäkin tunnettu Yli-Paavola kuvailee Nurmijärven murretta vaikeaksi oppia, sillä siinä on vaikutteita lounaisista välimurteista sekä ruotsinkielisten suomalaisten murteista.

– Piirteitä löytyy niin Hämeestä kuin lännempää Vihdistä ja lounaisista murteista.

Ajatus murteista on kiehtonut Yli-Paavolaa aina. Hänen mukaansa jokainen käyttökelpoinen ja aito murre on yhtä hyvä eikä niitä pysty arvottamaan. Hänelle helpoin murre on syntymästä saakka puhuttu Urjalan murre.

Yli-Paavola kiersi ympäri Suomea murteentaltioijana valtion kustannuksella vuosina 1963–1984 sekä satunnaisesti sen jälkeen. Näistä reissuista syntyi Suomen murrekirja yhdessä Erkki Lyytikäisen ja Jorma Rekusen kanssa, jotka kiersivät Suomea niin ikään Yli-Paavolan seurassa.

Kierrellessään Suomea he siis etsivät eri murteita.

– Menimme esimerkiksi Pyhännälle Pohjois-Pohjanmaalle ja teimme niin kuin usein muutoinkin eli menimme kauppaan tai huoltoasemalle, missä ihmiset tunnetaan ja kysyimme kuka olisi kylän vanha ihminen, joka osaisi kertoa murteesta, Yli-Paavola kertoo.

Palojoen murteesta tulee kaikki erikoiset sanat.

Kaikista kirjan murteista löytyy myös äänitetyt murrenäytteet.

Yli-Paavolan tavoitteena on aina ollut oppia puhumaan edes hiukan sitä murretta, mitä milläkin paikkakunnalla puhutaan.

– Suomessa on noin 500 paikallismurretta, kun ottaa mukaan Inkerinmaan suomalaismurteet sekä Pohjois-Ruotsin ja Ruijan alueen Norjan lapissa.

Yli-Paavolan mukaan eri kylillä on eri murrevivahteet. Nurmijärven murteista Palojoen murre on lähinnä miehen sydäntä. Palojoen murre ei kuitenkaan juuri eroa Kirkonkylän murteesta.

Nurmijärven murteen yhtenä erikoispiirteenä Yli-Paavola mainitsee verbin taivutuksen.

– Ruotsin kielen vaikutuksesta täällä menee kaksi verbiä sekaisin. Hevonen hirnu ja äiti kirnu. Tästä tavasta on vaikea oppia pois ja ymmärtää, että sanat taipuvat eri tavalla --> hirnua ja kirnuta. Toinen esimerkki on autopurkaamo, jonka pitäisi oikeasti olla autopurkamo.

Aleksis Kiven kieli ei vaikuta Nurmijärven murteeseen, vaan murre vaikuttaa Kiven kieleen.

– Palojoen murteesta tulee kaikki erikoiset sanat, joita Kivi käytti teoksissaan. Jokainen hänen murresana ja -muoto on Palojoelta. August Ahlqvist herjasi Kiven kirjaa ja sen kieltä, koska ”täs paikas” ei ollut silloinkaan kirjakieltä.

Yli-Paavola sanoo, että jos vasta rippikoulun jälkeen vaihtaa omaa pitäjää ja murretta, niin omasta murteesta jää väkisinkin jotain jäljelle.

– Alle kouluikäisenä toiselle paikkakunnalle muuttavat unohtavat oman murteensa täysin.

Yli-Paavolan mukaan murteet tulevat säilymään, vaikka ne saattavat tasoittua monilta ominaisilta piirteiltään.

– On vaikea tietää puhutaanko tietyssä kunnassa vielä murretta, jos siellä ei itse käy. Kenttätyö on tärkein tietolähde.

Jaakko Yli-Paavola kertoo murteen erityispiirteistä murreiltapäivässä 16.9. klo 16 Palojoen Nuorisoseurantalolla.