Diakoniatyö toteuttaa lähimmäisen rakkautta tavoitteena tuoda toivoa ja iloa vaikeassa elämäntilanteessa oleville.
Kristillistä auttamistyötä. Näin Nurmijärven seurakunnan vs. johtava diakoniatyöntekijä Tuula Moström kiteyttää diakonian tehtävät, johon kuuluu hurja määrä eri asioita. Diakoniayö on yksi kirkon työmuodoista, kirkkoherran, diakonin ja kanttorin virka tulee löytyä jokaisesta seurakunnasta.
– Diakoniatyöntekijään voi ottaa yhteyttä hyvinkin matalalla kynnyksellä. Olemme haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien tukena, Moström sanoo.
Hän muistuttaa heidän tekevän yhteistyötä kunnan, Keusoten ja eri yhteistyötahojen kanssa.
– Tärkeintä on ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, haluamme, että kaikki tulevat kuulluksi ja nähdyksi.
Seurakunnan diakoniatoimisto on usein viimeinen paikka, josta ihminen hakee apua.
– Annamme henkistä, hengellistä sekä mahdollisesti taloudellista tukea. Kriisin ei tarvitse olla iso, aina voi tulla juttelemaan, Moström muistuttaa.
Tuoreesta diakoniabarometrista käy ilmi, että yksinäisyys, ihmissuhdeongelmat, työttömyys, päihteet ja mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä syitä olla yhteydessä diakoniatoimistoon.
– Meillä on tarjolla myös palvelunohjausta. Kaikki eivät jaksa tai osaa hakea apua, jolloin me voimme auttaa siinä.
Moströmin mukaan kasvotonta kohtaamista on tarjolla paljon, koska kaikki on nykyään netissä.
Kriisin ei tarvitse olla iso.
– Etenkin ikäihmisillä voi olla yhteiskunnassa vaikeaa päästä avun piiriin.
Diakoniatoimistossa tavataan ihmiset aina kasvokkain.
Nurmijärven seurakunnan diakoniatiimissä on kahdeksan henkilöä, joista seitsemän on diakonian viranhaltijoita ja yksi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Kunta maksaa puolet hänen palkastaan, mikä ei Moströmin mukaan ole lainkaan yleistä. Diakoniatyöntekijöitä on Klaukkalassa kolme, Kirkonkylällä kaksi ja Rajamäellä yksi. Heidän lisäkseen on siis vapaaehtoistoiminnan koordinattori sekä johtava diakoniatyöntekijä.
Työhön kuuluu asiakaskohtaamisten lisäksi muun muassa ryhmien ja leirien järjestämistä ja toteuttamista.
– Jokaisella on oma erityisryhmänsä tai -alansa, joita ovat näkö- ja kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat, omaishoitajat, diakoninen perhetyö, viittomankieli sekä päihde- ja kriminaalityö.
Moströmin mukaan tavoitteena on luoda vertaistuellinen kohtaaminen yhteisellä tekemiselle samankaltaisten tai samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa.
– Järjestämme myös sururyhmiä läheisensä menettäneille. Surutyö on tärkeää.
Jokaisessa kirkkopiirissä on myös yhteiset diakoniaruokailut.
Yhteisöllisyyden kokeminen kumpuaa myös Klaukkalan Ystävyyden kamarissa, Kirkonkylän Olotuvassa sekä Rajamäen Kohtaamispaikalla.
Tämän hetken haasteina ovat Moströmin mukaan nimenomaan yksinäisyys ja syrjäytyminen. Korona-aikana järjestettiin yksinäisten soittorinki, jossa vapaaehtoinen soitti sovittuna ajankohtana yksinäiselle vanhukselle kysellen tämän kuulumisia.
– Tämä jatkuu edelleen, sillä se on koettu tarpeelliseksi. Kuten Turun piispa Mari Leppänen sanoi, diakonia on läsnä siellä, missä suuret muutokset tuntuvat pienen ihmisen elämässä.
Taloudellinen hätä ahdistaa Moströmin mukaan ihmisiä nyt ja saa heidät kääntymään diakoniatoimiston puoleen. Monenlaisten talousvaikeuksien takia on tultu pyytämään apua.
– Ensin tarkistamme, että henkilö on saanut tuet, jotka hänelle kuuluvat. Voimme katsoa asioita kokonaisvaltaisemmin kuin muut tahot. Voimme tarvittaessa maksaa jonkun laskun tai auttaa muulla tavalla. Teemme myös yhteistyötä velkaneuvonnan sekä ulosoton kanssa, Moström sanoo.
Kirkon diakoniatyöstä voi saada apua myös lasten harrastuksien kustannuksiin, kun hakee tukikummiavustusta kirkon Diakoniarahastosta.
– Ihmisten elämässä on paljon haasteita tällä hetkellä. Toivomme, että he tulevat ajoissa juttelemaan eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat ehtineet kasaantua. Monesti meihin ollaan yhteydessä vasta, kun tilanne on aivan solmussa.
Moströmin mukaan parasta hänen työssään on ihmisten kohtaaminen sekä se, että voi kulkea rinnalla hetken matkaa ja auttaa elämässä eteenpäin.
– Myös hengellinen ulottuvuus on tärkeää, se tuo toivoa ja iloa elämään. Vihreä on toivon väri, siksi se on myös diakonin väri.
Moströmin mukaan työ on osittain raskasta, kun siinä ollaan tekemisissä ihmisille herkkien ja vaikeiden asioiden kanssa. Hienoja hetkiä on kuitenkin nähdä ihmisten selviävän.