Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vedenkäyttö on kasvanut reippaasti Nurmijärvellä

Väkiluvun kasvun lisäksi etätyöt lisäsivät vedentarvetta. Investoinnit nyt välttämättömiä.

Muuttoliikkeen lisäksi koronapandemia ja etätöiden lisääntyminen kasvattivat huomattavasti vedenkäyttöä Nurmijärvellä.

– Vedenkäytön kasvu on ollut reipasta, toteaa Päivi Kopra, Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtaja.

– Energiansäästön vuoksi ihmiset ehkä jatkossa esimerkiksi vähentävät suihkussa lotraamista, joten jää nähtäväksi miten se tulee näkymään meillä.

Kopra ei kuitenkaan usko säästöjen vaikuttavan kovin radikaalisti, koska etätöitä edelleen suositaan.

Käyttäjien määrän lisääntyminen lisää myös tuloja. Kääntöpuolena on se, että verkostojen ja tuotantolaitosten kapasiteetti on jäämässä pieneksi. Luvassa on siis isoja investointeja tulevina vuosina.

 – Tällä hetkellä Nurmijärven keskimääräinen vedenkäyttö vuorokaudessa on noin 6 700 kuutiota.

Tulevaisuudessa käyttöön saadaan Teilinummen tekopohjavesilaitos, jossa tekopohjavettä tehdään Päijännetunnelista imeytettävästä vedestä. Teilinummi nostaa vedentuotantokapasiteettia huomattavasti, sillä sieltä saadaan 5 700 kuutiota vettä vuorokaudessa.

– Koeimeytysvaihe on ohi ja vesilupa on saatu eli hanke on nyt lainvoimainen. Rakennusurakoitsijakin on valittu ja työt ovat alkamassa. Niiden pitäisi valmistua viimeistään 2024 alkupuolella.

Toinen iso investointi on tehtävä jätevesipuolelle.

– Ensisijainen vaihtoehto on se, että Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo lakkautetaan ja jätevedet siirretään Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle.

Tämä vaatii Klaukkalan puhdistamon laajennusta. Tulevat toimenpiteet riippuvat Päivi Kopran mukaan siitä, millainen ympäristölupa tullaan saamaan.

– Ympäristöluvan muutos on nyt Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.

Lupaa odotetaan 2023 puoliväliin mennessä. Parhaillaan tehdään myös yleissuunnittelua ja kustannusarvioita.

– Kun saadaan ympäristölupa ja tarkempia kustannusarvioita, niin sitten vielä mietitään onko ykkösvaihtoehto se, millä edetään.

Muut vaihtoehdot ovat uuden puhdistamon rakentaminen Kirkonkylässä nykyisen viereen tai jätevesien siirtäminen HSY:n suuntaan ja sieltä edelleen Blominmäen puhdistamolle Espooseen.

Rahaa kuluu Nurmijärvellä myös vesijohtoverkoston kunnon parantamiseen.

– Saneerausta kohdistetaan sellaisiin putkiosuuksiin, joiden merkitys vedenjakelulle on laajempi ja kriittisempi. Toki huomioidaan putkien kuntoa ja ikää, mutta esimerkiksi päävesijohtosaneeraukset nousevat nyt meidän rakentamisohjelmassamme.

Nurmijärvellä ei ole kovin paljon tosi vanhaa verkostoa, mutta Päivi Kopran mukaan putkien ikä ei välttämättä kerro sen uusintatarpeesta, vaan putken materiaali ja maaperäolosuhde vaikuttavat myös.

– Materiaaleissa ja niiden käyttäytymisessä eri maaperäolosuhteissa on havaittavissa eroja. Joidenkin materiaalien osalta on haastavaa ennustaa todellista käyttöikää.

Päivi Kopra toteaa, että Nurmijärven kunnan rakentamisohjelmassa näkyy kunnan tasapainottamisohjelma, jossa investointimääriä on pienennetty. Tasapainotus näkyy pääsääntöisesti uusien kaava-alueiden vesihuollon rakentamisen vähenemisenä. Tämä antaa vesilaitokselle tiettyä pelivaraa lähivuosina.

Se ei silti poista sitä tosiseikkaa, että vesimaksukorotuksille on tarvetta. Niitä ei kuitenkaan ole tulossa ensi vuodelle.

– Kun talousarviokehystä tehtiin viime keväänä, olivat pohdinnat vesilaitoksen yhtiöittämisestä vielä kesken. Sen vuoksi linjattiin, että vesimaksukorotuksia ei tehdä vuodelle 2023.

Jos yhtiöitys olisi toteutunut, se olisi helpottanut yhtiön aloittamista ja verosuunnittelua.

– Tarve korotuksiin ei ole kuitenkaan hävinnyt.