Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hirvi- ja peurakolarit vähentyneet Nurmijärvellä – Kauriskolarit hieman lisääntyneet

Hirvi- ja peurakolareiden määrä on Nurmijärvellä ollut laskusuunnassa.

– Kauriskolarimäärä on vähän lisääntynyt, kertoo Nurmijärven riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Lemola.

Kauriiden ja peurojen täysin tarkkoja kolarimääriä ei ole saatavissa. Kun poliisilta tulee SRV-tehtäväilmoitus (suurriistavirka-apu), niin nimetyt henkilöt metsästysseuroista lähtevät kolaripaikalle.

– Jos eläin ei jää kolaripaikalle tai sitä ei löydetä, niin silloin ollaan kuskin ilmoituksen varassa sen suhteen mistä eläimestä on kyse.

Moottoritien varressa Nurmijärvellä on riista-aidat, mutta joskus hirviä eksyy myös aitojen väliin, jolloin riistanhoitoyhdistys saa soiton poliisilta.

– Varsinkin emästään karkotetut vasat voivat lähteä kävelemään aidan viertä ja voivat eksyä moottoritielle esimerkiksi liittymistä. Jos niitä ei saada ajettua pois, niin silloin ne täytyy lopettaa, koska moottoritiellä on niin kovat nopeudet.

Markku Lemola muistuttaa siitä, että pahin kolariaika on vasta edessä.

– Kun on pimeä tie, auto tulee vastaan ja sataa, niin silloin ei näe mitä sieltä penkalta on tulossa. Hirvieläimistä varoittavia liikennemerkkejä, ei ole suotta laittettu tienvarteen.

Pahin kolariaika on vasta edessä.

Riistakeskus on myöntänyt Nurmijärvelle alkaneelle pyyntikaudelle 34 hirvenkaatolupaa ja 372 lupaa valkohäntäpeuroille. Lupia jakamassa on 12 metsästysseuraa.

– Luvat jakautuvat aika tasaisesti eli 1-3 lupaa seuraa kohti. Röykässä ja Nukarilla on muutama lupa enemmän muun muassa vilkasliikenteisen Hanko–Hyvinkää-tien vuoksi.

Lisäksi Nurmijärvellä on vielä yhteislupa, jossa on mukana kymmenen seuraa.

Hirvenmetsästys vaatii käyttöön vähintään tuhat hehtaaria, mutta nurmijärveläisillä seuroilla on kaikilla käytössä 1 000-3 500 hehtaaria.

Kauriit tulevat peuroja helpommin etsimään ruokaa jopa pihoihin.

– Peuratkin tulevat pihaan, mutta eivät niin helposti. Peura on pikkuisen arempi eläin. Kauriita liikkuu enemmän myös päivisin. Ne ovat pienempiä kuin peurat, joten ne syövät tiuhempaan tahtiin.

– Monta kertaa ne tuntuvat ensi kivoilta, kun tulevat pihoille, mutta kun ne syövät kasveja sun muuta, niin sitten ne eivät olekaan enää niin kivoja.

Häätäminen pihoilta ei kuitenkaan ole helppoa varsinkaan taajamissa.

Joskus pihalle voi eksyä myös supikoira, joka on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi muun muassa sen vuoksi, että se levittää rabiesta.

– Valitettavasti se on aika kova sikiämään.

Supikoiria on Suomen luonnossa ollut jo monta kymmentä vuotta. Supikoiran saa loukuttaa kiinni.

– Supikoirat kulkevat usein pareittain. Ne syövät kaikenlaista, kuten linnunpoikasia. Monella luonnonsuojelualueella, jossa on metsästys kielletty, on alettu toivoa, että supikoiria metsästettäisiin pois, koska ne etsivät ruokaa ja munia. Munatuottokin on pienentynyt paljon, kun supikoiria ei ole saanut metsästää. Nyt tilanne on parantunut, kun supikoira- ja petokantaa on saatu vähennettyä, kertoo Markku Lemola.

Itä-Uudellamaalla välillä riesaksi asti lisääntyneitä villisikoja ei Nurmijärvellä ole pahemmin näkynyt.

– Joistain ohikulkumatkalla olleista yksittäisistä villisioista on tietoja, mutta en ole kuullut, että täällä olisi nähty emakkoa porsaineen. Muutaman kerran vuodessa villisika on jossain riistakamerassa näkynyt. Itse en ole koskaan villisikaa nähnyt luonnossa.

Villisikoja saa ampua ympäri vuoden, poislukien emakkoa, jolla saman vuoden porsaat 1.3.-31.7. välisenä aikana.

– Porvoon suunnalla on ollut vahva kanta, mutta sitäkin on saatu harvennettua.