Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kunnille on nyt tulossa kylmää kyytiä – tulevien vuosien taloussuunnitelmia valmistellaan Nurmijärvellä epävarmoissa tunnelmissa

Ensi vuosi tulee mullistamaan kuntien talouden suunnittelua, kun soteuudistus toteutuu ja kuntien verorahoitusta siirretään valtiolle uusien hyvinvointialueiden rahoituksen kattamiseksi. Uudistukset jatkuvat vielä, kun työllisyydenhoito siirtyy valtiolta kunnille 2025.

– Vuosi 2023 näyttää vielä hyvältä, koska kunnille tilitetään silloin vielä vanhojen veroprosenttien mukaisesti verotilityksiä aiemmilta vuosilta. Se parantaa varmasti jokaisen kunnan verotilannetta merkittävästi. Todellisuus tulee eteen vasta vuodesta 2024 eteenpäin, kertoo Nurmijärven kunnan talousjohtaja Erno Kontio.

– Lopullisen valtionosuuksien tason me saamme tietää vasta vuodelle 2024. Ensi vuonna valmistuvat siirtolaskelmat, joissa katsotaan kuntien lopulliset sotekustannukset kyseiseltä vuodelta ja lopulliset leikkaukset rahoituksiin tehdään valtionosuuksien kautta. Kunnallisveroasteeseen ei siinä vaiheessa enää kosketa.

Soteuudistuksen myötä kunnan budjetista lähtee noin puolet. Nykyinen 19,75 prosentin kunnallisveroaste on veroleikkurin jälkeen 7,11.

– Veroprosenttia ei pystytä ensi vuodelle muuttamaan. Seuraavan kerran se onnistuu vasta vuodelle 2024.

Kiinteistöveroprosentteihin ei kohdisteta muutosta.

Nämä tiedot käyvät ilmi Nurmijärven kunnan talousarvioesityksestä vuodelle 2023 sekä taloussuunnitelmasta vuosille 2023-2025, josta kunnnanhallituksen on tarkoitus päättää alkuviikosta. Lopullisen päätöksen asiasta tekee valtuusto.

Positiivista on se, että kunnan verotulot tulevat kasvamaan tälle vuodelle ja sama kehitys jatkuu vielä ensi vuodelle. Tämä paikkaa osittain siirtyvien sote-kustannusten kasvua.

– Työttömyysaste Nurmijärvellä on kohtalaisen alhainen. Se on palautunut koronan jälkeen. Lisäksi meillä on paljon työssä käyviä, kohtalaisen koulutettuja asukkaita, sanoo kunnanjohtaja Outi Mäkelä.

Koska ensi vuosi on toteutumassa talouden kannalta positiivisesti, niin tästä hyvästä tuloksesta on tarkoitus tehdä investointivaraus.

– Tällä tavalla varaudumme tuleviin investointipaineisiin, selvittää Erno Kontio.

– Ensi vuonna selviää mikä on sote-uudistuksen lopullinen vaikutus meidän rahoitusasemaan, mutta kyllä kunnan taloudellinen asema tulee heikkenemään. Talouden tasapainottaminen muuttuu vaikeammaksi pienemmästä kokonaisuudesta.

Todellisuus tulee eteen vasta vuodesta 2024 eteenpäin.

Kunnan talouden ennakoidaan kääntyvän alijäämäiseksi vuodesta 2024 eteenpäin, eikä alijäämäiselle kehitykselle näy loppua.

– Rakenteellinen alijäämäennuste vuositasolla on noin 5-9 miljoonaa euroa ja rahoituksellinen vaje vielä suurempi.

Nurmijärven kunnan vuosien 2020-2021 tilinpäätökset olivat vielä ylijäämäisiä. Pitkälti tämä johtui valtion maksamista koronatuista sekä poikkeuksellisen suurista maanmyynnin luovutustuloista. Myös kuluvan vuoden tulosennuste on vielä niukasti ylijäämäinen.

– Siellä on kuitenkin tälle vuodelle merkittäviä riskejä, jotka saattavat pahimmillaan kääntää tilikauden yli 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, kertoo Kontio.

Riskit liittyvät mm. korkokustannuksien nousuun sekä Hus:in alijäämän kattamiseen. Merkittävin ylityspaine on sote-kustannuksissa.

Nurmijärvellä ei ole tulossa lähivuosina suuria organisaatiouudistuksia. Soteuudistuskaan ei vie isoa määrää henkilöstöä pois kunnan palkkalistoilla, koska suurin osa siirtyi jo aikanaan Keusote-kuntayhtymään.

– Vielä noin 30 henkilöä siirtyy pois mm. oppilas- ja opiskelijahuollosta ja Aleksia-liikelaitoksesta. Lisäksi palkanlaskenta on ulkoistettu Sarastia Oy:lle vuoden 2022 aikana.

Muutamia vakanssilisäyksiä on lähinnä sivistys- ja hyvinvointialalla, varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä. Lisäksi konsernipalveluissa vakansseja esitetään järjestettäväksi uudelleen.

Palvelutaso pyritään Erno Kontion mukaan pitämään kuluvan vuoden tasossa.

– Valtaosa meidän palveluistamme koskettaa nurmijärveläisiä lapsia ja nuoria, kun sotepalveluista ei kunnalla jatkossa ole enää rahoitusvastuuta.

Väestönkasvutavoite Nurmijärvellä on 1,5 prosenttia vuodessa.

Henkilöstökuluihin kohdistuu merkittävä paine, mikä on palkkaratkaisujen selkiydyttyä otettu huomioon budjettia laadittaessa.

– Inflaatio on nyt yli kahdeksassa prosentissa. Se vaikuttaa kunnan hankintasopimuksiin. Ei kaikkiin yhdellä kertaa, mutta hinnantarkistuspyyntöjä tulee pikkuhiljaa, Erno Kontio sanoo.

Korkojen nousu tuntuu myös kunnan kukkarossa.

– Jos vuodessa joudutaan ottamaan esimerkiksi 15 miljoonaa euroa nettona lisälainaa, niin kyllä se tulee näkymään, koska myös vanhat lainat lyhenevät ja joudumme niitä uudelleenrahoittamaan.

Velkaantuminen jatkaa kasvuaan tulevina vuosina merkittävistä investoinneista johtuen. Tulossa on mm. kolme isoa kouluhanketta sekä asemakaavahankkeita.

– Investointien jaksottaminen on tärkeää, sanoo Kontio.

Tämän vuoksi Rajamäen kampuksen toteuttamista on siirretty vuodella eteenpäin. Toteutus alkaa 2023, mutta kestää vuoteen 2025 asti. Kirkonkylän lukiohankkeen rakentamisen aloitus siirtyy yhdellä vuodella eli vuoteen 2025.

Ensi vuotta lukuun ottamatta Nurmijärvellä ei tulevina vuosina ole nykyarvion mukaan yhtäkään sellaista vuotta, jolloin tulorahoitus riittäisi investointeihin. Tämä merkitsee lainakannan kasvattamista.

– Kehitys näyttää siltä, että vuodet tulevat olemaan merkittävästikin alijäämäisiä vuodesta 2024 eteenpäin. Mikäli korjaavia toimenpiteitä ei tehdä, niin Nurmijärven kunta voisi täyttää kriisikuntakriteerit vuosikymmenen loppupuolella.

Lainakanta on ensi vuonna 4 971 euroa/asukas ja nousee siitä ylöspäin tulevina vuosina. Outi Mäkelä toteaa, että tämä on selvästi maan keskiarvojen yläpuolella. Nuuka-ohjelmalle onkin nyt käyttöä.

– Katse on nyt pidettävä horisontissa, eikä päätä saa laittaa pensaaseen, sanoo Mäkelä viitaten siihen, että on huomioitava muun muassa korkojennousun riskit.

Mäkelän mielestä on tärkeää, että kuntalaiset pidetään asioista ajan tasalla ja heidän kanssaan käydään avointa vuoropuhelua esimerkiksi osallistamalla kuntalaisia vaikeiden budjettipäätösten tekoon.