Arto Koivu katsoo, että myös hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen vastuu hoivavanhusten hoidosta on luottamushenkilöillä.
– Hoivavanhusten hoito on Nurmijärvellä vakavassa tilassa. Meillä on vajaa 8 000 eläkeikäistä ihmistä eli lähes viidennes kuntamme asukasmäärästä. Hoivapalvelun varassa olevia nurmijärveläisiä vanhuksia on yli 250, joista tehostetussa palveluasumisessa runsaat 200. Heistä kolmannes on sijoitettuna kunnan ulkopuolisiin Keusoten yksiköihin, kertoo vanhusneuvoston puheenjohtajana syyskuun alussa aloittanut Arto Koivu, 77.
Koivu näkee hoivavanhusten ja heidän omaistensa aseman parantamisen yhdeksi Nurmijärven vanhusneuvoston tärkeimmistä tehtävistä.
– Ahdinko on todellinen niin asukkaille kuin heidän omaisilleenkin, Koivu sanoo.
Hänen mukaansa kunnan ulkopuolisiin Keusoten yksiköihin, joihin nurmijärveläisiä on pääasiassa sijoitettuna, on lähes mahdotonta päästä julkisilla kulkuneuvoilla, eikä monellakaan omaisella tai vierailijalla ole autoa käytössään. Kunnan ulkopuolisiin yksiköihin vierailut käyvät vähiin ja asukkaat jäävät entistäkin yksinäisemmäksi.
– Muistisairaan elämä ehtyy entistäkin nopeammin. Hänelle on tärkeintä tunne tutusta ympäristöstä, omaisten kohtaaminen ja tutun äänen kuuleminen.
Koivu nostaa esille Kirkonkylässä Toreeninmäellä sijaitsevan hoivakodin, jonka Keusote tyhjensi viime keväänä asukkaista. Hänen mukaansa paikkamäärä Torenin pitkäaikaisosastolla oli runsaat kymmenen vuotta sitten jopa suurempi kuin nyt kunnan ulkopuolelle sijoitettujen vajaan 70 asukkaan määrä.
Hoivavanhusten sijoittaminen kotiseudulle ja omaisten lähelle pitäisi Koivun mukaan olla lähipalvelua, ja tätä asiaa ajaa myös vanhusneuvosto.
Ahdinko on todellinen niin asukkaille kuin heidän omaisilleenkin.
– Pyritään kaavoituksella kehittämään kunnan taajamakeskuksiin monisukupolvisia asuinyhteisöjä, joissa ikäihmiset asuisivat muiden joukossa palvelujen keskellä, myös hoivapalvelujen ulottuvilla omalla kotiseudullaan.
Koivu katsoo, että myös hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen vastuu hoivavanhusten hyvinvoinnista, ainakin moraalinen vastuu kuntalaisista, on kunnan luottamushenkilöillä. Viranhaltijat toimivat heidän tekemiensä päätösten mukaisesti.
– Meidän äänestämämme kunnan luottamushenkilöt ovat vastuussa kunnan asukkaiden hyvinvoinnista. Myös ikäihmisistä, joten yhteys ja vaikuttaminen heihin koko vaalikauden ajan on tärkeää.
Arto Koivu näkee Keusoten organisaation vastuukysymysten osalta hankalaksi.
– Sosiaali- ja terveyspalveluissa asioiminen oli aiemmin suoraviivaisempaa. Pelkästään yhteyden saaminen on nyt vaikeaa. Yli 40 prosenttia 65-vuotiaista nurmijärveläisistä ei käytä sähköistä palvelua ja heistä yli 80-vuotiaista vain alle 30 prosenttia, Koivu tietää.
Vanhusneuvon keskeisenä kehittämiskohteena onkin kehittää matalan kynnyksen vaivaton ja nopea yhteyden saaminen terveyspalveluihin myös perinteisin tavoin sekä terveyspalvelujen saatavuus.
– Nuoria pitäisi kouluttaa palvelukäyttäytymisessä ratkaisuhakuisiksi niin, että jokaisen ihmisen tarpeita kuunnellaan eikä sanottaisi "ei". Asiakasta tulee kunnioittaa.
Ikäihmisten tulisi Arto Koivun mielestä saada olla alusta lähtien osallisina asiantuntija-avustajina työryhmissä, joissa suunnitellaan myös heitä koskevia palveluja ja asumista.
– Suunnittelun tekevät nyt yksi ja kaksi sukupolvea nuoremmat, eivät ikäihmiset omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Ikäihmiset eivät ole enää osapuolina, Koivu sanoo.
Vanhusneuvostolle valmiista suunnitelmista tulevat lausuntopyynnöt ovat hänen mukaansa laastarihoitoa. Valmiiksi tehtyihin suunnitelmiin on usein mahdotonta vaikuttaa. Pitkäänkin suunniteltuihin ja laadittuihin esityksiin annetaan lausuntoaikaa hyvin vähän.
– Selvä parannus vaikuttajana ja arvostuksen saamisessa on mielestäni ollut aktiivinen ja tavoitehakuinen neuvosto ja sen osaavat jäsenet. Vanhusneuvosto on priorisoinut ja kohdistanut vaikuttamisen voimavaroja heikommassa asemassa olevien ikäihmisten ja heidän omaistensa edunvalvojana kunnan virkakoneistoon ja luottamushenkilöihin sekä Keusoten palveluihin, Koivu sanoo.
Vanhusneuvoston keskiössä ovat Koivun mukaan ihmiset, joiden elämä on toimintakyvyltään rajattua ja jotka tarvitsevat tukea, eivätkä kykene osallistumaan täysimääräisesti yhdistysten tai vastaavien toimintaan.
– Omatoimisille ja toimintakykyisille on tarjolla paljon niin henkistä kuin fyysistäkin toimintaa. Ulkoilumahdollisuudet Nurmijärvellä ovat hyvät. Täällä on turvallista liikkua lähes missä vain ainakin valoisaan aikaan, Koivu muistuttaa.