Nykyisin hoitoalalla työskentelevä ex-poliisi kaipaa vanhaa työtään. Sanottavaa löytyy niin suomalaisesta huumepolitiikasta kuin siitäkin, onko Suomi nyt Ruotsin-tiellä jengirikollisuudessa.
Vielä vuosikymmen sitten porvoolainen Mikael Runeberg, 53, oli uraputkessa edennyt poliisi. Työ Helsingin huumepoliisissa tuotti tulosta, ja Runebergiä arvostivat hänen mukaansa niin kollegat kuin kriminaalitkin.
– Kun on tehnyt pidemmän uran alalla, saa sellaisen katulegendan leiman, vaikka ei haluaisikaan. Sitten kun joku joutuu kuseen, siltä katoavat kaikki kaverit poliisin piirissä. Se on vaan ilmiö, niin tapahtuu.
Kuseen Runeberg joutuikin vuosikymmenen aikana eikä ihan pieneen liriin. Avainsanoja on viisi: hän oli Jari Aarnion alainen.
Joulukuussa 2016 Runeberg tuomittiin kolmeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen muun muassa neljästä törkeästä virkarikoksesta.
Päätös liikkui ja muuttui eri oikeusasteiden välissä. Lopulta pisteen pani korkein oikeus joulukuussa 2020: Runeberg tuomittiin viideksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen virkarikoksista sekä yhdestä virkasalaisuuden rikkomisesta.
– Kollegat hylkäsivät, mutta ammattikonnat kannustivat. Saamastani palautteesta jäi se tunne, että he kokivat että Runeberg on rehti poliisi.
Oikeuden päätös olisi antanut Runebergille mahdollisuuden jatkaa poliisin virassa, mutta potkut tulivat siitä huolimatta. Arki muuttui töiden päätyttyä monella tavalla.
– Parhaimmillaan tuli sata puhelua päivässä. Yhtäkkiä puhelin ei soinut lainkaan. Se on mielenkiintoinen ilmiö ja totta kai iso muutos.
Varsinkin huumepuolen tutkintojen kautta Runeberg oli kasvattanut sosiaalisen verkostonsa merkittäväksi. Hän sanoo, että mikäli sosiaalisia taitoja tai kuuntelukykyä ei ole, ammatissa ei pärjää.
– Tietolähdetoiminnassa 90 prosenttia on sosiaalisia tapaamisia. Ne ovat oikeita kohtaamisia, eivät Teams-palavereita. Se on harhaa, että haettaisiin vain kovaa tietoa. Kysymys on sosiaalisesta kanssakäymisestä, ihmisiä pitää kuunnella, Runeberg painottaa.
Nykyään hoitoalalla työskentelevä ex-poliisi myöntää suoraan kaipaavansakin vanhoja aikoja.
– Kaipaan vanhoihin töihini. Totta kai. Mä olin tosi hyvä siinä työssä. Arvostan edelleen poliisia todella paljon, Runeberg sanoo suoraan.
Vielä 2010-luvun alkuvuosina suomalaiset olivat Ruotsin vankiloiden suurin ulkomaalaisryhmä. Ruotsissa on pitkä tausta suomalaisesta rikollisuudesta.
Mikael Runeberg
Hän mainitsee, että ei ole kuitenkaan katsonut Jari Aarniosta tehtyä televisiosarjaa eikä lukenut Helsingin Sanomien toimittajien Susanna Reinbothin ja Minna Passin kirjaa. Kirja antaa täyslaidallisen Aarnion, mutta myös Runebergin toiminnalle.
Aiheeseen liittyvä mediatuotanto ei ole vieläkään ohi. Jari Aarnion vankila-ajasta on kirjoitettu uusi kirja, jonka ovat kirjoittaneet rikoslehti Alibin päätoimittaja Mika Lahtonen ja freelance-toimittaja Mia Jussinniemi. Se julkaistaan Helsingin Kirjamessuilla torstaina.
Suomalaisesta yhteiskunnasta ja turvallisuudesta Runebergillä on edelleen paljon sanottavaa. Sitä sanottavaa Runeberg on tuonut viime kuukausina esille sosiaalisessa mediassa, etenkin yhteisöpalvelu Twitterissä.
– Poliitikot pelottelevat sillä, että nyt Suomikin on menossa Ruotsin tielle. Kyse on tietysti siitä, onko Suomeenkin muodostumassa ongelmalähiöitä, joissa ammuskellaan aseilla, on levotonta ja niitä hallitsevat maahanmuuttajapohjaiset jengit.
Runeberg peilaa omat näkemyksensä työhistoriaansa JR-torjunnassa.
– Kirjainyhdistelmä tarkoittaa tietysti järjestäytynyttä rikollisuutta. Nyt leikitään mielikuvilla, jossa käytetään pelotteluviestintää, ja tämä tapahtuu aina vaalien alla. Tiukka fakta, rikostilastot, ne ovat poliisilla ajan tasalla. Seuraan poliisin tilastoja, olen niistä hyvin perillä. Käytännössä nyt on tapahtunut 20 prosentin nousu Helsingissä ryöstöissä vuoden aikana, eli yhdeksän ryöstön kasvu syyskuuhun mennessä.
– Nuorisojengejä on ollut sakilaisista lähtien. Niiden kulta-ajat olivat 1900-luvun alussa, suurlakon molemmin puolin. Ilmiö ei ole uusi asia ja jengejä tulee olemaan niin kauan kuin ihmisiäkin. Jos tapahtuu törkeitä rikoksia, poliisin on reagoitava. Taannoinen Turkish Mafian homma oli hienosti vedetty poliisilta. Se oli kuitenkin vain yksi keissi ja se on case closed: päätekijä tullaan karkoittamaan maasta. Koko systeemi pyöri hänen ympärillään, ja poliisi hoiti sen niin hyvin kuin suomalainen poliisi hoitaa. Jos niitä tulee lisää, sitten tietysti pitää reagoida.
Runebergin mukaan suomalainen poliisi saa ottaa siitäkin sulan hattuunsa, että sen selvitysprosentit rikoksissa ovat jopa huomattavasti Ruotsia korkeammat.
– Sitten me maalaamme vieraan maan tilannetta tänne eduskuntavaalien alla. Se on edesvastuutontakin äänien kalastelua, populismia, Runeberg jatkaa.
Ruotsin ja Suomen vertailu ei niin sanotun jengirikollisuuden osalta ole Runebergin mukaan perusteltua tilastojenkaan valossa.
– Tämä on nostettu esille täällä vaalien alla ihan samaan tapaan kuin Ruotsidemokraateillakin. Tukholman alueella on ollut yli 50 ampumistapausta tänä vuonna, ja se on räjähtänyt siellä käsiin. Kesäkuun jälkeen Helsingin-seudulla ei ole ollut yhtään tällaista keissiä. Viimeisin on kesäkuussa Vuosaaren McDonald'sin ampumistapaus, jossa poliisi ilmoitti että on yhteys katujengeihin. Se on siinä, Runeberg vertaa.
Runeberg sanoo olevansa huolissaan Ruotsin tilanteesta. Hänen mukaansa siinä on monta selittävää tekijää ja monta aiemmin tehtyä väärää päätöstä. Yksi on se, että poliisi on lahden takana siirretty pois pienistä lähiöyksiköistä ja toimintaa on siirretty pelkästään hälytyspartiointiin.
– Olen tehnyt töitä myös Ruotsissa, joten olen nähnyt sen arjen myös kentän tasolla. Muutoksen seurauksena poliisi menetti kontaktin ongelmalähiöiden asukkaisiin ja työn tekemisestä tuli vaikeampaa. Nyt he ovat sitten yrittäneet purkaa sitä ja esimerkiksi Rinkebyhyn on saatu poliisilaitos takaisin.
– Jos verrataan Suomea ja Ruotsia keskenään, Ruotsin rikollismarkkinat ovat huomattavan isot. Ne ovat olleet tosi kovasti järjestäytyneitä, niillä on hirveästi kansainvälisiä kontakteja. Tilanne on jo 10–15 vuotta sitten räjähtänyt käsiin varsinkin huumepuolella. Kokaiinia on tullut maahan sen verran, että tänäkään päivänä Suomeen ei tule vastaavaa virtaa. Olennaista on se, että meidän rikollismarkkinamme eroavat hyvin voimakkaasti toisistaan, Runeberg tähdentää.
Myös kova rikollisuus on ollut Ruotsissa huomattavasti järjestäytyneempää.
– Ruotsissa 15 vuotta sitten oli jo arvotavararyöstöjä sata vuodessa, kaikki todella ammattimaisesti tehtyjä. Todettiin, että nämä tulevat Suomeen. Eivät koskaan tulleet. Olennaista on kärsivällinen ja pitkäjänteinen työ: huumekauppaa ja kansainvälistä rikollisuutta pitää tutkia pitkällä aikavälillä, eikä reagoida jokaiseen räjähdykseen. Vuonna 1995 oli autopommi Pasilassa, tuliko siitä vallitseva olotila? Ei tullut. Vuonna 1993 räjähti verotoimisto, se oli isku järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan. Poliisi hoiti homman. Suomalainen poliisi osaa työnsä, Runeberg kiittelee.
Hän tähdentää, että myöskin suomalaisilla on oma historiansa Ruotsin turvallisuuskehityksessä.
– Tämä on ihan olennainen juttu: vielä 2010-luvun alkuvuosina suomalaiset olivat Ruotsin vankiloiden suurin ulkomaalaisryhmä. Tätä kysyttiin ruotsalaisilta poliiseilta, jotka pitivät suomalaisia pahimpina ulkomaalaisrikollisina mitä löytyy. Ruotsissa on pitkä tausta suomalaisesta rikollisuudesta.
Näkee Runeberg Suomessakin haasteita. Varsinkin huumepuolella on hänen mukaansa tiedossa entistä pahempia ongelmia, jos kehitystä ei katkaista.
– Meillä on aika kauhea tilasto yliannostuskuolemissa. Nuorten miesten yleisin kuolinsyy on huumekuolema, se on todella paha juttu. Käyttö on kasvanut, paljon enemmän ihmisiä käyttää huumeita kuin aiemmin.
Korona-aika pahensi Runebergin mukaan tilannetta.
– Hoitojonot kasvoivat ja nuoret eivät ole saaneet apua niin nopeasti kuin pitäisi. Jos hoitoketjuun ei saada muutoksia, sitten meillä on ongelma. Tämä olisi se konkreettinen asia vaaleihin, riittävästi resursseja nuorisotyöhön eikä uhkakuvien maalailua: populismi pois ja asiaa tilalle. Nuoret tulee saada nopeammin hoitoon ja hoito pitää järjestää niin, että saavat apua paljon nopeammin kuin mihin nyt pystytään.
Runeberg puhuu sananmukaisesti kuin ruuneperi, ja herää kysymys, onko paikka yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa käynyt mielessä.
– Tämä on vähän huono kysymys... en ole pohtinut tätä. Ei ole käynyt mielessä.