Noin joka kymmenes (12,6 %) Suomessa asuva kokee jäävänsä kokonaan tai osittain ilman itselle riittäviä lääkäri- ja hoitajapalveluja. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.
Eniten palvelutarvetta oli monia sairauksia sairastavilla, ulkomaalaistaustaisilla, työttömillä, terveytensä huonoksi kokevilla sekä naisilla. Korkeimpaan tuloviidennekseen kuuluvat ja elämänlaatunsa hyväksi arvioivat kokivat muita vähäisempää palvelutarvetta.
– Jotta koettu tarve huomioitaisiin paremmin rahoituksen kohdentamisessa, tulee jatkossa kerätä laajemmin tietoja koetusta tyydyttämättömästä terveyspalvelujen tarpeesta ja itse arvioidusta elämänlaadusta. Koetun tyydyttämättömän terveyspalvelujen tarpeen vähentäminen ei välttämättä kasvattaisi perusterveydenhuollon tai koko terveydenhuollon kustannuksia, sanoo THL:n emeritusprofessori Unto Häkkinen tiedotteessa.
THL huomauttaa lisäksi, että nykyinen hyvinvointialueiden rahoituksen kohdentamisessa käytettävä tarvevakiointi ei huomioi tyydyttämätöntä palvelutarvetta. Alueelliset erot koetussa tyydyttämättömässä terveyspalvelujen tarpeessa voivat johtaa epäoikeudenmukaiseen rahoituksen kohdentamiseen nykyisissä rahoituskriteereissä, THL näkee.