Näkökulma | Keusoten infotilaisuudessa aika meni hyvinvointialueen edustajien esityksiin – niukasti tilaa kuntalaisten mielipiteille ja näkemyksille

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asukasinfojen sarja käynnistyi maanantaina Nurmijärveltä. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä hiljattain aloitetun hyvinvointialueen palvelujen verkostosuunnitelman valmistelua, käydä läpi kuntalaiskyselyn tuloksia sekä kuunnella ja keskustella asukkaiden näkemyksistä.

Suurin osa tilaisuuteen varatusta ajasta kului kuitenkin hyvinvointialueen edustajien, pääasiassa palvelujohtajien puheenvuoroihin. Tilaa ja aikaa paikalle tulleiden runsaan kahdenkymmenen kuntalaisen mielipiteille ja kysymyksille oli todella rajoitetusti. Viidentoista minuutin keskusteluaika sentään tuplaantui Nurmijärven kunnanvaltuuston varapuheenjohtajan Virpi Rädyn esityksestä.

Keskustelu ei juurikaan noudatellut järjestäjän edustajan, hallintopäällikkö Sannamari Nousiaisen toivetta siitä, että avattaisiin silmät ja mietittäisiin innovatiivisesti palveluverkoston kehittämistä koko hyvinvointialueella.

Paikalla olleen yleisön puheenvuoroissa korostui lähipalveluiden merkitys käyttäjilleen. Puheenvuoroista useampikin sivusi Rajamäen terveysasemaa, jonka jatko on uhattuna. Hyvinvointialueen edustajien toistuvat toteamukset siitä, ettei mitään ole vielä päätetty, eivät juuri rauhoittaneet yleisöä.

Yleisön puheenvuoroissa korostuivat lähipalvelut.

Pitkän aikavälin strategisina linjauksina pienet terveysasemat, joihin Rajamäki kuuluu, esitetään nimittäin suunnitelmissa korvattavaksi palveluiden keskittämisellä suurempiin sote-keskuksiin. Aluevaltuustolle hiljattain esitellyssä palvelujen verkostosuunnitelmassa ensi vuoden talousarvioesitykseen on sisällytetty 2,5 miljoonan euron säästötavoite vuokrakuluihin.

Rajamäen osalta kritiikkiä aiheutti myös se, että terveyspalvelut kylässä lakkaisivat juuri kun ne on saatu toimiviksi. Tehdyt ennakkovaikutusten arviointiselvitykset koettiin täysin riittämättömiksi.

Useammassakin puheenvuorossa esille nousi ajatus siitä, että lähipalvelut ovat paras ja edullisin tapa tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Palvelujen siirtyessä kauemmaksi ongelmaksi nähtiin muun muassa toimimattomat liikenneyhteydet.

– Benchmarkataan niitä hyvinvointialueita, joissa palvelut on järjestetty hyvin. Tavoite on saada tasalaatuista, kaikkien tavoitettavissa olevia palveluita, totesi vanhusneuvoston puheenjohtaja Arto Koivu.

Etäpalvelut saivat nykyisen toimimattomuutensa vuoksi ryöpytystä. Omahoitajaa ei tavoita puhelimitse, takaisinsoittoajat venyvät ja puhelut kiertävät henkilöltä toiselle jolloin viesti voi vääristyä.

– Nyt käytössä olevat välineet eivät ole saavuttaneet parastaan, terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelujohtaja Susanna Pitkänen myönsi ja totesi, että kehittämistä riittää.

Nurmijärveläiset vastasivat lokakuussa tehtyyn kuntalaiskyselyyn toiseksi eniten heti Mäntsälän jälkeen. Kyselyssä asioiden hoitaminen omalta sohvalta etävastaanottojen kautta sai suosiota, ja sähköisesti oltiin valmiita uusimaan reseptejä, varaamaan aikoja ja tekemään oirearvioita.

Kyselyyn vastanneet 1 242 hyvinvointialueen asukasta olivat enimmäkseen työikäisiä, infotilaisuuden osallistujat puolestaan suurimmaksi osaksi eläkeikäisiä. Kysely toteutettiin verkkokyselynä, lisäksi se jaettiin paperisena kotihoidon asiakkaille. Infotilaisuuteen osallistuneet olivat tyytymättömiä kyselyn toteutustapaan.