Riikka Kujala on käyttänyt kuulolaitteita 16 vuoden ajan. Alkuun hän järkyttyi, mutta oppi pian elämään laitteiden kanssa.
Ikävuositarkastukseen mennessä Riikka Kujalaa jännitti. Hän tiesi kuulonsa heikentyneen ja pelkäsi pahinta. Hän ei kuullut kaikkea, tietyt äänet jäivät täysin pimentoon, muutenkin kuulo oli selkeästi huonontunut.
– Normaali arjessa huomasin, etten saa puheesta selvää aiempaan tapaan. Lääkärissä selvisi, että kuulosimpukka oli vaurioitunut. Syyksi sanottiin hoitamaton tauti, kuten flunssa, Kujala kertaa 16 vuoden takaisia tapahtumia.
Hän lähti Hyvinkään aluesairaalan kuulopolille, jossa tuomio oli leikkaus tai kuulolaite.
– Silloin, kuten yhä tänäkin päivänä leikkauksen onnistumisprosentti on 50. Pieleen mennyt leikkaus tarkoittaa kuulon täydellistä menetystä.
Kujalan mukaan myös lääkärit olivat täysin kuulolaitteiden kannalla ja sellaisen Kujala sai.
– Silloin sai vain yhden kuulolaitteen, vaikka minullakin kuulovaurio oli molemmissa kuulosimpukoissa. Tämä tarkoitti siis sitä, että kuunneltaessa puhetta minun piti kääntää päätä puhujan suuntaan, jotta kuulin mitä hän sanoi, Kujala muistaa.
Tänä päivänä saa automaattisesti molemmille puolille kuulolaitteen.
Huono kuulo voi olla molemmilla puolilla tai vain toisella, riippuen siitä, mikä on aiheuttajana. Kujalan sovitettua kuulolaitetta ensimmäisen kerran se asettui hyvin paikoilleen, mutta äänimaailma oli ihan toinen.
– Olin tottunut siihen, etten kuule kaikkea ja yhtäkkiä kaikki äänet ikään kuin tärähtävät tajuntaan.
Kujalan on edelleen vaikea kuulla hiljaisia ääniä sekä hentoja naisääniä tai matalia miesääniä.
– Jos joku puhuu minulle vaikka seinän takaa, kuulen äänen, mutta en saa siitä selvää. Jos samassa tilassa moni puhuu samaan aikaan, niin voi olla vaikea erottaa sen ihmisen ääntä, jonka kanssa keskustelen. Hälyäänet häiritsevät, Kujala sanoo.
Kuulosimpukka oli vaurioitunut.
Hän sanoo kuulolaitteiden kehittyneen 16 vuoden aikana. Laite tulee korvakäytävään asti. Hänen mukaansa tunne on kuin olisi korvatulpat.
– Korvissa oli alkuun tukkoinen olo, joka häiritsi. Silloin otin laitteet pois päästyäni kotiin. Nyt pistän ne heti aamulla korviin ja otan vasta illalla pois. Niihin ei lopulta kestänyt kauaa tottua.
Uusien kuulolaitteiden kanssa tottumiseen menee noin kuukauden päivät. Kujalan mukaan kuulolaitteet uusitaan usein viiden vuoden välein. Hän uusii ne kuitenkin tätä useimmin.
– Käytän laitteita niin paljon, etteivät ne kestä normaalia viiden vuoden vaihtoväliä.
Ikäihmisillä ei ole samantapaisia pieniä ja huomaamattomia kuulolaitteita kuin nuoremmilla. Syynä tähän on pienten kuulolaitteiden koko ja pienet osat, joiden puhdistukseen ja vaihtamiseen tarvitsee sorminäppäryyttä. Kujalan mukaan monet ikäihmisistä jättävät tämän takia helposti kuulolaitteen käyttämättä.
– Heillä ne ovat näkyvillä koko ajan, sillä ne on muottiin valetut.
Kujala uskoo, että mitä nuorempana kuulolaitteen saa, sitä vastaanottavaisempi sitä kohtaan on.
– Haasteita tuo vesijumppa, jota harrastan, sillä laitteet eivät saa kastua. Ohjaajan ääniala on kuitenkin sellainen, että kuulen sen. Minulla on ollut myös ohjaaja, jonka puheesta en saanut selvää, enkä siksi voinut käydä hänen tunneillaan, Kujala sanoo.
Myöskin paljon hikoillessa kuulolaitteet tulee kuivata. Pöly voi puolestaan tukkia pienet laitteet.
Kujalalla on puhelimessaan sovellus, josta hän pystyy seuraamaan kuulolaitteiden akun tilaa sekä säätää niiden voimakkuutta. Kuulolaitteet tulee ladata noin viiden päivän välein.
– iPhonessa olisi sovellus, jonka avulla puhelut saisi ohjattua kuulumaan suoraan kuulolaitteen kautta.
Kujala on kertonut kuulolaitteiden käytöstään hyvin avoimesti. Päiväkodissa työskentelevän Kujalan työkaverit sekä suurin osa lasten vanhemmista tietää niistä.
– Tiettyjen lasten kohdalla on haasteita, jos puhe on epäselvää tai ääni hento, 3–5-vuotiaiden ryhmässä työskentelevä Kujala sanoo.
Kujalalla on ikään kuin riippumattokäyrä, mikä tarkoittaa sitä, että nimenomaan kuuloalueen keskellä jäävät puheäänet kuuluvat heikoiten.
– Kuulo laskee tasaisesti. Viidessä vuodessa se on laskenut 10 prosenttia.
Kujala työsti huonon kuulon hyväksyntää 16 vuotta sitten, mutta lääkärin sanat olivat silti shokki ja tietynlainen järkytys. Järkytys päättyi, kun hän sai ensimmäisen kuulolaitteensa.
– Se tunne, kun kuuli jälleen, oli hieno. Odotin vain, milloin saan toisenkin laitteen, koska kuulo oli hyvin toispuoleista silloin.
Jos laite ei toimi, niin korjaamista ei odoteta montaa päivää, vaan Kujalan mukaan se viedään korjattavaksi niin pian kuin mahdollista.
– Enää ei ikävä kyllä ole non-stop huoltoja, vaan kaikki toimii ajanvarauksella. Lähin kuulolaitteiden huolto on Willassa Hyvinkäällä tai Järvenpään Ainolassa. Joskus olen käynyt myös Herttoniemessä, jos sieltä on saanut vapaan ajan nopeimmin.
Kuulolaite pysyy hyvin paikoillaan, mutta saattaa tietyssä tilanteessa tipahtaa, kuten hiuksia harjatessa.
– Arki kuulolaitteiden kanssa on haastavaa, mutta niiden kanssa on oppinut elämään. Jos huomaa itsellä alentuneen kuulon, niin se kannattaa tutkia, Kujala kannustaa.