Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nurmijärvi kehittää oman mallin kylien rakentamiseen – ensimmäisenä kohteena on Metsäkylä

Metsäkylään suunnitellaan kolmea erilaista mallia.

Nurmijärvellä on jo pitkään haluttu lisätä rakentamista haja-asutusalueilla. Nyt asiassa on vihdoin päästy eteenpäin, kun kunnanhallitus hyväksyi 29.11. suunnitelman kylien ja maaseutualueiden yleiskaavoituksen kehittämisestä. Uutta mallia on tarkoitus kokeilla ensimmäisenä Metsäkylän osayleiskaavaluonnoksen laadinnassa.

Kunnanhallituksen kokouksessa oli esillä viisi vaihtoehtoista mallia, joista valittiin kolme eli B, C ja D.

– Valmistelemme niiden pohjalta vaihtoehtoja, ellei kunnanhallituksessa tehdä muita linjauksia ennen luonnoksien nähtäville asettamista, kertoo yleiskaavapäällikkö Anita Pihala.

Luonnoksia pääsevät kommentoimaan kaikki kuntalaiset.

– Varsinkin nyt, kun luodaan uutta mallia Nurmijärvelle, toivomme laaja keskustelua, sanoo kunnanjohtaja Outi Mäkelä.

Tarkoitus on myös pitää alueen asukkaille infotilaisuus. Se on todennäköisesti helmikuussa.

– Meillä on ollut tapana, että siinä vaiheessa, kun aloitetaan kaavatyö, kerrotaan mitä tullaan tekemään ja arvioidaan aikataulua. Alkuvaiheesta lähtien kuntalaiset ja maanomistajat pääsevät osallistumaan prosessiin, sanoo Anita Pihala.

Nyt suunniteltavana oleva Nurmijärven malli laaditaan siten, että rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä osayleiskaavan suunnittelualueella johdetaan kuntastrategian väestötavoitteesta.

Rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä asetetaan tulevissa osayleiskaavoissa arviolta noin 1,5–2-kertaiseksi kasvutavoitteeseen nähden.

Pinta-aloina käytetään niitä kiinteistöjä, jotka ovat voimassa kulloisenkin osayleiskaavan vireille tulon ajankohtana.

Alueella sovelletaan edullisuusvyöhykemallia, jossa otetaan huomioon esimerkiksi kylän palvelut.

Isoin asia on se, että Nurmijärvi luopuu emätilaperiaatteesta.

– Aiemmin käytetty emätilaratkaisu korvataan uudella Nurmijärven mallilla. Sitä lähdetään nyt käytännössä mallintamaan. On tärkeää, että on tarjolla useampia ratkaisuja, sillä kaikissa malleissa on omat haasteensa, toteaa Outi Mäkelä.

Hän huomauttaa, että yhdenvertaisuus on yksi tärkeimmistä huomioitavista asioista. Tähän asti se on pohjautunut emätilaratkaisuun ja vuoteen 1959, joka puolestaan pohjautuu rakennuslain voimaantulon ajankohtaan.

– Oikeuskäytännöissä on yhdenvertaisen kohtelun arvioimiseksi käytetty tilajaotushistoriaa eli miten tilaa on vuosien varrella jaettu ja rakennettu tietystä poikkileikkausajankohdasta eteenpäin. Sitä, millainen tila on ollut poikkileikkausajankohtana vuonna X, nimitetään usein emätilaksi, selvittää Anita Pihala.

Vuosi 1959 on yleisesti käytetty poikkileikkausvuosi ja myös ely-keskus on sitä suosinut.

– Ei ole kuitenkaan olemassa mitään yhtä oikeaa ajankohtaa, Pihala huomauttaa.

Nurmijärvellä paine haja-asutusalueen rakentamiseen on Outi Mäkelän mukaan kasvanut tosi paljon.

– Kun alettiin työstää Palojoen kaavaa todettiin, että vanha tapa soveltaa emätilaratkaisumallia ei enää palvele tätä päivää, vaan pitäisi saada lupia myös sellaisille alueille, jotka ovat lähempänä taajaman ydinkeskustaa, esimerkiksi koulun tai muiden palvelujen lähellä.

– Siitä syntyi ajatus, että aiemmin käytetty tapa soveltaa emätilaratkaisua on ongelma, joka pitää pystyä poistamaan, selvittää Mäkelä.

– On alueita, joilla ollut pitkät perinteet maanviljelyssä, mutta ajan saatossa elinkeinot ovat muuttuneet niin, että maat eivät välttämättä ole enää viljelykäytössä. Mitä niillä voidaan tehdä? Se on todennäköisesti ollut yksi inspiraatio emätilaratkaisun muuttamiselle.

– Taustalla on varmasti myös toive siitä, että kyliä halutaan kasvattaa, jotta kylissä olevat palvelut pystytään turvaamaan, sanoo Outi Mäkelä.

Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa B,C ja D on sama rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä, mutta ne jakautuvat hieman eri tavalla eri kokoisille tiloille. Osa malleista suosii pieniä tiloja, osa suuria.

– Tämä on ehkä se isoin kysymys yhdenvertaisuuden kannalta, että miten eri vaihtoehtojen painotukset menevät eli voidaanko jollain tavoin suosia suurempia tai pienempiä tai mistä löytyy tasapaino, Mäkelä pohtii.

Aiemmin käytetty tapa soveltaa emätilaratkaisua on vuosien mittaan saattanut paikoitellen johtaa siihen, että alue, joka voisi olla hyvä rakentamiselle ja edullinen kylän kasvun kannalta, ei saakaan rakennuspaikkaa.

– Edullisuusvyöhykkeet on yksi keino suosia rakentamista kyläkeskuksiin ja edullisille alueille. Toisaalta yhdenvertaisen kohtelun takia on perusteltua mahdollistaa rakentamista myös syrjemmällä olevilla tiloilla, toteaa Pihala.

Kunnan on suunnittelussaan otettava huomioon myös esimerkiksi vesijohdot ja viemäröinnit.

– Jos hyvinkin paljon lisätään rakentamisen määrää, joudutaan miettimään miten hoidetaan jätevedet, ettei pilata naapureiden kaivoja. Samoin, jos pienelle alueelle tulee lisää rakentamista, pitää miettiä riittääkö kaikin paikoin talousvesi, Pihala toteaa.

Mäkelä muistuttaa, että useilla alueilla on toimivia vesiosuuskuntia. Näin on myös Metsäkylässä.

Tuleepa valituksi mikä malli tahansa, on Outi Mäkelän ja Anita Pihalan mukaan selvää, että kaikkia se ei voi miellyttää.

– Kun on tehty kaavoja, niin asukkaiden mielipiteissä on tullut esiin se, että kaikki eivät tervehdi ilolla, että tulisi merkittävässä määrin lisärakentamista.

– Varmasti on siis monenlaisia mielipiteitä samasta asiasta. Riippuu siitä miten se koskettaa kyseisen henkilön elämistä ja asumista, Pihala sanoo.

– On hyvä mieltää, että kyse on myös maaomaisuuden arvosta. Erilaiset painotukset vaikuttavat eri tavoin rakennuspaikkojen jakautumiseen pienten ja suurten maanomistajien välillä. Toivon, että painotuksista ja yhdenvertaisuudesta – siitä mikä on reilua, käydään keskustelua myös tästä näkökulmasta, Mäkelä pohtii.

– Emätilaperiaatteesta luopuminen ja Nurmijärvimallin kehittäminen tulee varmasti herättämään paljon keskustelua, mutta me haluammekin, että kuntalaiset osallistuvat.

– Tämä on iso asia, koska en tiedä monta paikkaa, jossa olisi luovuttu emätilaperiaatteesta, toteaa Outi Mäkelä. Päivitetty 14.12. klo 7.67. Kuvatekstiin lisätty tieto arkistokuvasta.