Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tuhannen hengen muurahaiskeko – 24/7 toimivaa K-ryhmän keskusvarastoa ajaa tilanpuute Nurmijärvelle

Vantaan Hakkilassa K-ruokakauppojen keskusvarastossa riittää vilinää ja vilskettä 24/7. Tulevaisuudessa sen toimintojen pitäisi siirtyä Nurmijärvelle, koska tilat ovat käyneet ahtaiksi.

Vantaan Hakkilassa K-ruokakauppojen keskusvarastossa avautuu näkymä, joka muistuttaa pientä kaupunkia katuineen ja kerrostaloineen. Erona on se, että kaduilla kulkee autojen sijasta trukkeja, keräilyvaunuja ja muita vastaavia varastotyössä käytettäviä ajoneuvoja.

Kerrostalot puolestaan ovat huimaavan korkeita varastohyllyjä. Liikenne niiden välissä on vilkasta, mutta täysin hallittua vauhdikkaista nopeuksista huolimatta. Tuotantojohtaja Petri Ruokonen kertoo, että jokainen työntekijä – kokemuksesta riippumatta – saa samanlaisen koulutuksen ajo-opetuksineen.

– Täältä lähtevät kuljetukset joka puolelle Suomea. Toimintaa on lähes 24/7, sanoo logistiikkajohtaja Jyrki Tomminen.

Kolmasosa suomalaisten ruoasta kulkee Keskon logistiikan välityksellä.

Työntekijöitä 90 000 neliömetrin suuruisessa rakennuksessa on reilu tuhat, mutta kun mukaan lasketaan myös muut Vantaalla toimivat varastot ja Keskon terminaalit, on yhteismäärä noin 2 800.

Ruokavaraston läheisyydessä on muun muassa Kespron keskusvarasto, joka on noin kolmasosan kokoinen ruokakauppojen varastoon verrattuna.

– Se on johtava Foodservice-tukkukauppa, jonka asiakkaina on muun muassa ravintoloita, hotelleja ja julkisen sektorin keittiöitä, kertoo aluejohtaja Mika Sivula.

Tämän lisäksi Vantaan Viinikkalassa toimii pakastevarasto.

Vaikka 1986 valmistuneeseen ruokakauppojen keskusvarastoon tehtiin iso laajennus vain pari vuotta sitten, alkavat tilat käydä pieniksi. Pakkasvarasto puolestaan toimii vuokratiloissa.

– Nykyisissä kiinteistöissä ei ole enää juurikaan laajennusmahdollisuuksia, sanoo Jyrki Tomminen.

Tämän vuoksi logistiikkatoiminnot ovatkin siirtymässä Nurmijärvelle Ilvesvuoren alueelle kuluvan ja osin seuraavan vuosikymmenen aikana.

– Asia on on vielä suunnitteluvaiheessa. Nyt tehdään ympäristövaikutusten arviointia.

– Rakentamisen aloituksesta voidaan päättää, kun kaava on lainvoimainen ja rakennusluvat myönnetty, selvittää Mika Sivula.

Alue tarkoitus tasoittaa rakentamiskuntoiseksi kerralla, vaikka logistiikkakeskus tuleekin rakentumaan vaiheittain. Ensimmäiseksi suunnitellaan rakennettavaksi Kespron osuus. Sen jälkeen pakkasvarasto ja viimeiseksi isoin eli vähittäiskaupan varasto.

– Ne otetaan käyttöön sitä mukaa kuin ne valmistuvat, sanoo Jyrki Tomminen.

Vaikka uusiin logistiikkakeskuksiin tulee automatiikkaa, tarvitaan jatkossakin työntekijöitä.

– Ei vain varastoon, vaan myös esimerkiksi suunnittelu- ja asiantijatehtäviin sekä it-osaajia, sanoo Sivula.

– Logistiikkakeskus on myös tosi suosittu kesätyöpaikka. Opiskelijoita otetaan töihin läpi vuoden, kertoo Jyrki Tomminen.

Nurmijärvi ja Ilvesvuoren alue valikoitui paikaksi ennen kaikkea hyvän sijainnin vuoksi, sillä kuljetukset tapahtuvat pääosin maanteitse.

– Noin 700 nuppikuorma-autollista lähtee tai tulee päivittäin, sanoo Mika Sivula.

Nurmijärveläiset ovat pohtineet miten liikenne tulee sujumaan. Jyrki Tomminen ottaa esille kartan, josta hän näyttää, että liikenne tulee kulkemaan varastoille aivan moottoritieliittymän kupeesta.

– Liikennettä on ympäri vuorokauden, mutta se painottuu yöaikaan ja ruuhka-aikojen ulkopuolelle.

Mika Sivula toteaa, että liikenteen osalta ei Vantaalla ole ollut ongelmia, eikä lähialueiden asukkailta ole tullut palautetta.

– Nurmijärvellä pääsemme paljon lyhyempää reittiä moottoritielle. Olemme luottavaisia, että liikenne ei tule olemaan asukkaiden kannalta ongelma.

– Rakennusaika tuottaa varmasti häiriöitä, liikennettä, melua ja pölyä, mutta yritämme minimoida haittavaikutukset.

Nurmijärven hankkeesta halutaan Mika Sivulan mukaan mahdollisimman ympäristöystävällinen. Tämä koskee myös varautumista jakelukaluston osalta tulevaisuuden energiamuotoihin.

– Tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025 ja saada oman toiminnan päästöt nollaan 2030 mennessä, sanoo Sivula.

Nurmijärvellä logistiikkakeskuksen alle on tulossa vedellä täytetty luola. Sen avulla saadaan mm. otettua talteen hukkalämpöä kylmäkoneista.

– Hankkeen energiaratkaisu mahdollistaa kaukolämmön tuottamisen Nurmijärven Sähkön kaukolämpöverkkoon.

Vastaavanlaista luolastoa suunnittelee parhaillaan Vantaan Energia lähelle Keskon Hakkilan logistiikkakeskuksia Kehä III:n alapuolelle.