Latukoneet liikkuvat nyt seitsemänä päivänä viikossa. Koneita on kaksi, samoin niitä ajavia työntekijöitä.
Röykkäläinen pariskunta Sinikka ja Matti Jaatinen pakkaa suksia pussiin Kehityksen majan parkkipaikalla. Takana on reipas hiihtolenkki Kiljavan laduilla.
– Heti lähdimme hiihtämään, kun saatiin lumet ja ladut, Jaatiset kertovat.
Pariskunnalla on 10 kilometrin vakilenkki, jota he kiertävät aina, kun se on auki.
– Ei me mitata, paljonko tulee hiihdettyä, mutta sellaiset 700 kilometriä talvessa varmaan, Matti Jaatinen sanoo.
Paitsi Kiljavan laduilla Jaatiset hiihtelevät yhden viikon talvessa Lapin lumilla Hetassa.
Kirkonkyläläinen Toni Auranen käyttää etäpäivänä ruokatuntinsa hiihtämiseen, ja jatkaa työpäivää pimeän tullen.
– Kiertelen kaikkia tarjolla olevia Kiljavan reittejä, hän kertoo.
Auranen hiihtää keleistä riippuen noin 500 kilometriä talvessa. Kerran vuodessa hänkin suuntaa pohjoisen lumille.
– Pääsääntöisesti Nurmijärvellä on hyvät ladut, mutta vähän on harmittanut se, ettei tykkilumilatua ole saatu viime vuosina tehtyä, Auranen sanoo.
Nurmijärvelle tullaan hiihtämään myös naapurikunnista. Hyvinkääläistä Ossi Autiota houkuttelevat Kiljavalle hyvät ladut.
– Jos kelkkamiehet eivät ole lähteneet Hyvinkäällä liikkeelle, niin tulen tänne. Nyt hiihdin pari tuntia, kilsoja en laskenut enkä katsonut tulostaulua, se aika on ohi, kertoo noin tuhat kilometriä vuodessa hiihtävä Autio.
Viime päivien lumisateet ovat mahdollistaneet sen, että kunnan kaikki pääladut ovat liikuntapaikkapäällikkö Kalle Kosken mukaan nyt hyvässä kunnossa.
– Latujen kunto riippuu päivittäin lumisateista. Nyt latuja on päästy ajamaan runsaan lumentulon jälkeen, Koski selventää.
Latujen teossa liikkeelle lähdettiin Kiljavalta. Muita kuin Kiljavannummen latuja päästiin tekemään vasta viime viikon lopulla.
– Lunta tuli jo marraskuun puolella ja maa on näyttänyt pidempään valkoiselta, mutta latujen tekemiseen tarvittava määrä satoi vasta kuluvan kuun puolella, Koski kertoo.
Myös kyläkoulujen yhteyteen ajetaan yleensä latuja maanomistajien luvalla.
– Kun lunta sataa näin paljon, meillä on kuitenkin täysi työ kunnan oman pääverkoston ajamisessa. Nurmijärven latuverkosto on toistasataa kilometriä pitkä. Meillä on kaksi työntekijää ja kaksi latukonetta. Työntekijät ajavat latuja vuorovedoin seitsemänä päivänä viikossa, Koski kertoo.
Nurmijärven ylivoimaisesti suosituin hiihtopaikka on Kiljavannummen latuverkosto Sääksistä Herusiin.
– Se on hyväpohjaista, mukavaa maastoa. Pinnanmuodot eivät ole kovin haastavia, joten ladut soveltuvat monenlaisille hiihtäjille, Koski kuvailee.
Esimerkiksi Kirkonkylän Alhonniitusta ja Parkkimäestä löytyy raskaampia latuja, joissa nousuja ja laskuja on paljon.
Parkkimäessä on myös koiraladut, jotka ovat koirahiihtäjien käytössä päivittäin kello 18–21.
– Toivon koiraladun käyttäjiltä ohjeiden ja toistensa huomioimista. Koirahiihtomahdollisuuksista on tullut hyvää palautetta ja niitä on toivottu enemmänkin. Osa hiihtäjistä taas on sitä mieltä, että koiraladulle on vaikea mahtua hiihtämään. Tarkastelemme kauden mittaan koiralatujen käyttöä ja saatua palautetta, jonka jälkeen pohdimme mallin kehittämistä tulevaisuudessa.
Klaukkalan suunnalta latuja löytyy Isoniitty–Mäntysalo-alueelta. Haastavammat ladut sijaitsevat Tornimäessä.
Kalle Koski toivoo latujen käyttäjiltä malttia.
– Nurmijärven latuverkosto on pitkä. Kaikkien kolmen pääkylän jokaista päälatua ei ehditä ajaa päivittäin, mutta ne ajetaan niin nopeasti kuin mahdollista.
Sääksiin suunnitellun tykkilumiladun rakennustyöt ovat Kosken mukaan loppusuoralla, mutta aikaisin tullut talvi ja runsas lumitilanne voi tarkoittaa sitä, ettei uutta lumetusjärjestelmää tarvitse käyttää vielä tällä hiihtokaudella.
Kunta on rakentanut tänä syksynä lumetusjärjestelmän kiinteitä osuuksia Kiljavalle Sääksin uimarannan läheisyyteen ja kuntaan on hankittu kaksi liikutettavaa lumitykkiä.
Latujen ja ulkojäiden mahdollisimman ajantasainen tilanne näkyy verkkopalvelussa osoitteessa nurmijarvi.somtec.fi.