Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu odottaa levollisin mielin vuoden vaihtumista.
– Hyvinvointialue on valmis aloittamaan toimintansa 1.1.2023, vakuuttaa Perttu ja täsmentää, että sote-uudistus ei sittenkään pääty vuoden vaihtumiseen.
– Muutos on jatkuva. Varmasti ensi vuoden puolella huomataan, että olisi voinut tehdä jonkin asian toisin.
Millaista oli hypätä rehtorin virasta täysipäiväiseksi ammattipoliitikoksi? Miten nukkuu yönsä sote-poliitikko, joka vie läpi historiallista sote-uudistusta?
– Kulunut vuosi on ollut johtamista myrskyn silmässä, kuvailee Perttu ja viittaa siihen, miten valmistelutyötä ovat haastaneet muun muassa rahoituslaskelmien lukuisat muutokset ja henkilöstövaje.
Pertun mukaan sote-valmistelun johtamista seurannut julkinen kritiikki ei mennyt yöuniin sittenkään sen enempää kuin rehtorin työ.
– Keusotessa on valmisteltu isoja asioita, mutta niitä on ratkaistu ajan kanssa. Rehtorin työssä puolestaan sain päivittäin ratkottavakseni asioita, jotka olivat isoja yksittäiselle oppilaalle ja heidän perheelleen.
– Tilanteet olivat sellaisia, että ne oli ratkaistava heti, eikä myöhemmin. Toisinaan sitten hain ratkaisuja yksittäisten oppilaiden tilanteisiin myös unissani.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajan luottamustehtävästä maksetaan 6 600 euron kuukausipalkka plus kokouspalkkiot, mutta tehtävässä ei ole työaikoja.
– Työmäärä on niin iso, että en olisi voinut hoitaa virkaa rehtorin työn sivussa, uskoo Perttu ja perustelee, että on pitänyt kirjanpitoa työtunneistaan.
– Maaliskuulta alkaen hyvinvointialueen valmistelua on kertynyt yhteensä 27 hallituksen kokousta ja 200 pykälää.
– Viikoittain tulee helposti täyteen 40-tuntinen työviikko. Työpäivät pitävät sisällään huomattavan määrän kokouksia, päätöksentekoa edeltävää valmistelua, neuvotteluita, seminaareja, sidosryhmien tapaamisia, tiedonhankintaa ja lainsäädäntöön perehtymistä.
Työ ei ole rajoittunut Keski-Uudenmaan alueelle.
– HUS-asioiden laajuus on yllättänyt. Ministeriöiden kanssa olemme keskustelleet rahoituksesta. Suomen muiden hyvinvointialueiden kanssa puolestaan olemme vaihtaneet hyviä kehitysideoita ja alueiden puheenjohtajien Whatsapp-ryhmä on toiminut vertaistukiryhmänä.
Pertun mukaan työtä on ollut niin paljon, että hänen on pitänyt varata viikko-ohjelmaansa erillinen aika palautumiselle.
– Tuhannen palan palapelit, äänikirjat, mökkiviikonloput luonnossa ja arki perheen kanssa, paljastaa Perttu rentoutumismenetelmänsä.
Kunnat Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen eivät ole enää vuoden vaihteesta alkaen vastuussa alueensa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta ja järjestämisestä.
Vastuuta ryhtyy kantamaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Miten se tulee muuttamaan alueen sote-palveluja?
– Isoimmat muutokset tapahtuvat hallinnossa ja rahoituksessa. Palvelujen käyttäjille puolestaan muutos tuskin näkyy missään, linjaa Perttu.
– Keskeisin muutos on siinä, että rahoituksesta eivät vastaa enää kunnat.
Pertun mukaan uudistus on tervetullut.
– Kunnat ovat vaatineet, että mikään ei saa muuttua, mutta säästää pitää. Vuodenvaihteesta alkaen, kun hyvinvointialueet pääsevät itse päättämään, ihan varmasti sopeutetaan. Lakisääteisistä palveluista ei tietenkään voida tinkiä, mutta palvelujen on mahdollista muuttua ja liikkua, ennustaa Perttu ja korostaa, että digitaaliset palvelut pitää hyödyntää.
– Koronan myötä asenne etäpalveluihin muuttui. Nyt meidän tulee määritellä mitkä ovat lähipalveluita.