Kun vuosi vaihtuu, moni asia muuttuu Suomessa. Kokosimme tähän juttuun suurimmat muutokset.
Hyvinvointialueet
Laajamittaisin uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistus. Helsinkiä lukuunottamatta koko maa on jaettu yli kahteenkymmeneen hyvinvointialueeseen, jotka aloittavat siis toimintansa 1. tammikuuta 2023.
Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville sekä parantaa palvelujen saatavuutta.
Sen avulla aiotaan myös muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sekä vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin.
Suuret sähkölaskut
Vuoden vaihtuessa astuvat voimaan suuriin sähkölaskuihin tarkoitettu kotitalousvähennys ja sähkötuki. Talojen energiatehokkuutta aiotaan parantaa ja avustuksia myönnetään myös vuonna 2023.
Sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki jatkuu ensi vuonna, mutta täyssähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuki loppuu.
Asuntovelan korkovähennysoikeus poistuu vuodenvaihteessa kokonaan.
Lääkärikäynnit ja työttömät
Kela-korvauksiin tulee tammikuun alussa lukuisia muutoksia. Esimerkiksi yksityisestä sairaanhoidosta saa tulevana vuonna aiempaa pienemmän korvauksen.
Jatkossa kaikki yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynnit korvataan tasasuuruisesti, eli kahdeksalla eurolla lukuun ottamatta psykiatrin ja erikoishammaslääkärin vastaanottokäyntejä.
Opinto- ja ateriatuet
Opiskelijoiden ansiomahdollisuudet paranevat, sillä he voivat jatkossa ansaita nykyistä enemmän ilman, että he menettävät opintotukensa. Lisäksi työttömien opiskelumahdollisuuksia laajennetaan.
Opintotuen tulorajoja korotetaan 50 prosentilla vuoden 2021 tasosta. Opiskelija, joka saa opintotukea esimerkiksi 9 kuukaudelta, voi ansaita opintotuen lisäksi muita tuloja 18 720 euroa ilman, että tuki leikkaantuu.
Korkeakouluopiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi maksettavaa ateriatukea korotetaan 0,25 euroa eli ateriatuki vuoden alusta on 2,55 euroa ateriaa kohti.
Omaishoito ja sairauspäivärahat
Omaishoitajien vähimmäispalkkio nousee 439 euroon kuukaudessa ja hoidollisesti raskaan hoidon palkkio vähintään 879 euroon kuukaudessa. Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 879 euroon kuukaudessa.
Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennetään nykyisestä 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Tavoitteena on edistää henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön.
Autoilu ja perhevapaat
Jo kuluneena vuonna valtio tuli vastaan liikkumisen kallistumisessa, niin että asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennystä verotuksessa korotettiin. Samoin korotettiin oman auton käytön kilometrikorvauksia. Näitä molempia jatketaan väliaikaisina myös vuonna 2023.
Perhevapaita vuoden aikana viettänyt maksaa aiempaa pienemmän omavastuun, kun vähentää matkakulujaan verotuksessa.
Omavastuu pienenee 70 euroa jokaista täyttä vanhempainvapaakuukautta kohti. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 140 euroa. Omavastuuta alennetaan samaan tapaan kuin työttömänä olleille.
Seksuaalirikokset
Seksuaalirikoksista annettavia tuomioita kovennetaan. Jatkossa raiskauksen määritelmänä on suostumuksen puute, ei väkivallan käyttö kuten aiemmin.
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistukset kovenevat. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa on lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena, ei hyväksikäyttörikoksena.
Ihmiskauppa ja kiintiöpakolaiset
Ihmiskaupan uhrien asemaa kohennetaan vuodenvaihteesta alkaen.
Vuonna 2023 Suomi ottaa vastaan yhteensä 1 050 kiintiöpakolaista, joista 420 on syyrialaisia Turkista ja Libanonista, 210 afganistanilaisia Iranista ja 160 kongolaisia Sambiasta.
Paperittomille henkilöille taataan oikeus saada välttämättömiä terveydenhuollon palveluja.
