Jäänpaksuus Sääksjärvessä oli vuoden ensimmäisenä päivänä, 1. tammikuuta 2023, 20 senttimetriä. Siitä 10 senttimetriä oli teräsjäätä ja 10 senttimetriä kohvajäätä. Mittaus tehtiin Kotolahden uimarannan edustalla.
– Vaikka turvallisena jäänpaksuutena, joka kestää ihmisen, pidetään 10 senttimetrin teräsjäätä, Sääksin jäälle ei silti kannata vielä mennä. Kannattaa muistaa, että jään mittaukset tehdään yksittäisestä paikasta, joten heikompia kohtia voi olla, sanoo mittauksen tehnyt röykkäläinen hydrologi Yrjö Kivinen.
Kivisen mukaan Sääksjärven jää on todennäköisesti heikompaa Mustasaaren ja Sääksin uimarannan välisellä selällä, joka jäätyy viimeisenä. Loppuviikolle odotetaan kuitenkin kireämpiä pakkasia, joten teräsjään paksuus saattaa tuolloin kasvaa.
Yrjö Kivinen työskentelee hydrologina Suomen ympäristökeskuksessa, mutta Sääksin jäänpaksuusmittaukset ja avovesikaudella veden lämpötila- ja näkösyvyysmittaukset eivät liity hänen työhönsä, vaan ovat enemmänkin harrastus.
Kivisellä on pitkä kokemus Sääksjärven olosuhteista, sillä hänen isänsä Matti Kivinen työskenteli 1957–89 Röykän observatorion johtajana ja teki tuolloin jäähavaintoja ensin vesihallitukselle ja myöhemmin vesi- ja ympäristöhallitukselle.
Muutettuaan takaisin Nurmijärvelle Röykkään Yrjö Kivinen on säännöllisesti havainnoinut Sääksin olosuhteita Järvi-meriwikiin. Talvisin hän havainnoi jäänpaksuutta, kesäisin veden lämpötilaa ja näkösyvyyttä. Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä.
Jään muodostuminen Sääksjärveen on Yrjö Kivisen mukaan ollut kuluvana talvena hankalaa.
– Kun jää tuli, sen päälle satoi heti vankka lumikerros, joka toimi eristävästi. Lumen paino painaa myös jäätä alaspäin, jolloin jäälle nousee vettä. Näin muodostuu kohvajäätä, joka on hauraampaa kuin teräsjää, Kivinen kertoo.
Hän kävi marras–joulukuun vaihteessa useita kertoja katsomassa Sääksin tilannetta varmana siitä, että järvi olisi jo jäässä. Jää kuitenkin antoi odottaa itseään. Yksi syy tilanteeseen ovat Kivisen mukaan myös kovat tuulet.
Ero Sääksjärven jäänmuodostumisessa on viime talveen verrattuna suuri. Viime talvena Sääksi jäätyi 23. marraskuuta. Sitä edellisenä talvena järvi jäätyi ja suli vuorotellen.
– Voi sanoa, että jäänlähtöjä oli sinä talvena kolme, Kivinen muistelee.
Sääksjärvessä on Kivisen mukaan poikkeuksellista järven kirkasvetisyys.
– Aurinko pääsee paistamaan järven pohjaan asti ja lämmittää koko vesikerroksen. Sääksin vesi on heinäkuussa pinta- ja pohjakerrokseltaan lähes yhtä lämmintä, Kivinen kertoo.
– Aurinko lämmittää myös järven pohjasedimenttiä, joka kylmenee hitaammin kuin vesi, hän jatkaa.
Sääksi on laskujoeton järvi, jonka vedenpinnan korkeus on sama kuin pohjaveden pinnankorkeus. Harjualueella pohjavesi on kuitenkin korkeammalla kuin Sääksin pinnankorkeus. Järven pohjassa onkin kohtia, joissa pohjavesi purkautuu järveen.
– Niitä kohtia kutsutaan järven lähteiksi, ja niiden kohdalla jää voi olla heikompi kuin muualla. Yksi tällainen kohta sijaitsee Kotorannan edustalla. Putosin siihen itsekin uudenvuodenaattona 1974 luistelureissulla. Onneksi jää lähdepaikan ympärillä kantoi, Kivinen kertoo.
Vallitsevat tuulet aiheuttavat Sääksjärven salmipaikoissa virtauksia. Niiden vuoksi jää on Kivisen mukaan aina heikompaa esimerkiksi Säippäsaaren ja Koivuniemen välisessä salmessa, samoin Mustasaaresta Kiljavalle päin olevassa salmessa.
– Heikompia kohtia voi löytyä mistä vain, joten kannattaa luottaa terveeseen maalaisjärkeen ja olla ylivarovainen. Ja aina naskalit mukaan jäälle lähdettäessä, Kivinen muistuttaa.