Avantoon kannattaa aluksi mennä pikkuhiljaa kastautuen. Märkiössä käy 80 talviuimaria per päivä.
Talvinen ilta alkaa hämärtää, mutta ei hiljene etenkään Märkiössä, jossa käy kuhina. Naiset ja miehet, nuoret ja vanhat menevät tasaiseen tahtiin veteen ja takaisin saunaan. Vesi on peilikirkasta ja ihmiset iloisia. Talviuintiharrastajat käyvät pikaisesti pulahtamassa kylmässä vedessä tai viettävät siellä aikaa useamman minuutin.
Karoliina ja Joonas Murto ovat tulleet uimaan tuttuun tapaan. He käyvät Nurmijärven Latu ry:n talviuintipaikassa Märkiössä vähintään kerran viikossa. Talviuintimahdollisuuksia Märkiössä on tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Aviopari muutti pääkaupunkiseudulta Rajamäelle 2020, eivätkä he halunneet lopettaa aiemmin alkanutta harrastustaan.
– Koronan aikaan vuonna 2020 tämä puoli oli suljettuna, mutta kävimme toisella puolella Sääksin rannassa avannossa, vaikka siellä ei ollut saunoja, Karoliina Murto muistaa.
Uintikertoihin he valmistautuivat tuomalla lämmintä vaatetta mukanaan.
– Pahinta oli vaihtaa vaatteet ulkona pakkasessa. Vesihän oli ilmaa lämpimämpää, kun pakkasta oli lähemmäs 20 astetta, joten se ei tuntunut kylmältä. Minulla taisi olla fleecehaalari mukana sekä lämpimät sukat ja kengät, Karoliina Murto sanoo.
Karoliina Murto aloitti talviuinnin jo opiskellessaan Pajulahdessa. Siellä oli mahdollisuus käydä avannossa, joten hän alkoi käydä opiskeluporukan kanssa säännöllisesti kylmässä vedessä.
Saunomisesta pitävän Joonaksen hän tapasi 2016.
Vesihän oli ilmaa lämpimämpää.
– Karoliina tykkäsi avannosta ja minä saunomisesta, joten päätimme aloittaa yhdessä talviuinnin ja siitä tuli nopeasti jokaviikkoinen yhteinen juttumme, Joonas Murto sanoo.
Rajamäelle muutettuaan he halusivat heti ottaa talviuinnin kausikortit, jotta pääsisivät mahdollisimman usein veteen.
– Minä käyn täällä kahdesta kolmeen kertaan viikossa, Karoliina ehtii töiden takia mukaan kerran tai kaksi viikossa, Joonas Murto sanoo.
Hänen mukaansa talviuinti on luontainen jatkumo kesäsaunoihin, joita Sääksissä pidetään.
Murtojen mukaan ennen veteen menoa kannattaa antaa kropan viiletä, samoin vedestä tullessa olla hetki ulkona ennen saunaan menoa.
– Lämpötilaerot ovat niin valtavat, ettei veteen kannata juosta suoraan saunasta tai toisin päin. Jalassa kannattaa aina olla jotkut tossut tai edes villasukat, etteivät jalat palellu.
Heidän aloitettuaan talviuinnin jalkateriä särki ja niissä tuntui pistelyä, koska ne eivät olleet tottuneet kylmään veteen. Nyt kipua ei enää tunnu, kun vedessä on käynyt niin usein.
He myös muistuttavat, ettei aina ole pakko mennä veteen, jos siltä ei tunnu.
– Joskus saatan vain istua ulkona jonkin aikaa, enkä mene veteen ollenkaan. Menemme muutenkin aina fiiliksen mukaan, joskus vain kastautumaan ja joskus saatamme uida laiturin päästä rantaan tai toisin päin. Joskus menen vain vyötäröön asti veteen ja viivyn siellä hieman pidempään, Joonas Murto sanoo.
Aviopari uskoo talviuinnin olevan selityksenä sille, miksi he ovat hyvin harvoin kipeänä tai edes flunssassa. Muutoinkin on tärkeää, että veteen mennään vain terveenä.
– Ihan niin kuin muutakaan urheilua ei tule harrastaa kipeänä, Karoliina Murto huomauttaa.
– Kaveri pitää ottaa myös aina mukaan. Täällä on aina paljon ihmisiä, joten tänne uskaltaa tulla myös yksinään, kun tietää, ettei ole yksin.
Talviuinti on Murroille hetki, jolloin saa hengähdystauon arjesta ja töistä.
– Täällä ei ole puhelimia eikä televisiota. Nykyään tuntuu, että tällaiset hetket ovat hyvin harvassa, joten niitä osaa arvostaa, he sanovat.