Uusien asuinalueiden rakentaminen esimerkiksi Helsinkiin tai Espooseen muuttuu erittäin vaikeaksi, jos EU:n ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskeva 6. artikla tulee voimaan ehdotuksen mukaisena.
Jos asuntoja haluttaisiin lisää, se pitäisi tehdä purkamalla nykyisiä väljästi rakennettuja alueita, kuten pientaloalueita, ja rakentamalla tilalle tiiviimmin. Sama koskisi myös Vantaata, joten pk-seudun kasvupaineesta iso osa ohjautuisi esimerkiksi Nurmijärven, Kirkkonummen ja Vihdin metsiin.
– Artikla 6 olisi hyvin vaikea kaupunkien ja erityisesti kasvavien kaupunkien kannalta. Se hajauttaisi yhdyskuntarakennetta Uudellamaalla niihin kuntiin, joita asetus ei koske. Tämä on vastoin kestävää kehitystä sekä Uudenmaan maakuntakaavaa ja MAL (maankäytön, asumisen ja liikenteen)-sopimusta, sanoo Uudenmaan liiton ympäristöasiantuntija Silja Aalto.
Yhdyskuntarakenteen hajoaminen johtuisi siitä, että asetus ohjaisi kasvun niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joita se ei koske. Näitä ovat Uudellamaalla esimerkiksi Nurmijärvi, Kirkkonummi, Siuntio, Vihti ja Sipoo.
Sen sijaan ne 13 kaupunkia tai kuntaa – joukossa Espoo, Helsinki ja Vantaa – joita asetus koskee, joutuisivat vaikeuksiin.
Näiden kaupunkien latvuspeitteisyys eli käytännössä toisiinsa kiinni ulottuvien puiden määrä ei saisi vähentyä vuoden 2021 tasosta. Jos metsää kaadettaisiin rakentamisen tieltä, sitä pitäisi kasvattaa kunnan alueelle muutamassa vuodessa saman verran lisää. Lisäksi viheralueiden pinta-alan tulisi kasvaa 2050 mennessä 5 prosentilla suhteessa kunnan pinta-alaan.
Tämä tekisi Aallon mukaan uudisrakentamisen hyvin vaikeaksi ja tarkoittaisi sitä, että peltoja tai rakennettuja alueita pitäisi muuttaa takaisin metsäksi.
Asetuksessa on monien tulkinnan mukaan ajateltu Euroopan vanhoja kaupunkeja. Ne ovat pinta-alaltaan pieniä ja tiiviisti rakennettuja, toisin kuin Suomen kaupungit.
– Suomen oloihin asetus ei tällaisenaan sovellu lainkaan.
Kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka Uudenmaan liitosta kertoo, että asetus koskisi uusia ja vireillä olevia kaavoja.
– Kaavojen toteuttamisedellytykset muuttuisivat asetuksen myötä, eli esimerkiksi maakuntakaavat ja yleiskaavat pitäisi laatia uudestaan siten, ettei kyseisten kuntien viheralueita eikä latvuspeittävyyttä supistettaisi vuoteen 2021 verrattuna.
Uudenmaan kunnat sekä Uudenmaan liitto pyrkivät vaikuttamaan 6. artiklan sisältöön alkuvuodesta.
Tavoitteena on muun muassa saada artiklan tavoitteet koskemaan vain kaupunkeja, joissa viheralueiden pinta-ala jää alle 10 prosenttiin.
Varsinaiseen päätöksentekovaiheesee ennallistamisasetus etenee EU:ssa aikaisintaan ensi syksyn aikana, arvioi ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä.
Sitä ennen, kevään aikana, jäsenvaltiot muodostavat oman kantansa asetukseen. Puheenjohtajamaa Ruotsin johdolla niistä muodostetaan jäsenmaiden yhteinen kanta, joka voisi Ojalan mukaan olla valmis kesäkuussa.
Sen jälkeen alkavat niin kutsutut trilogi- eli kolmikantaneuvottelut, joissa jäsenmaat, EU:n komissio ja parlamentti tekevät lopulta yhteisen päätöksen.
Suomen kanta asetukseen valmistui jo syyskuussa ja siinä on huomioitu muun muassa kaupunkien huolet.
– Kuudes artikla on havaittu monella tapaa hankalaksi Suomen olosuhteissa. Siinä on paljon ongelmakohtia, jotka tulee ratkaista, Ojala toteaa.