Hyvinkään sairaanhoitoalueen entinen johtaja näkee, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto uhkaavat ajautua yhä kauemmaksi toisistaan.
Hyvinkään sairaanhoitoalueen pitkäaikainen johtaja Asko Saari jäi eläkkeelle neljä vuotta sitten, mutta seuraa terveydenhuollon kriisiä edelleen tiiviisti.
Uuden vuoden toivotuksena Saari toivoo alalle työrauhaa.
– Nyt kun uudet hyvinvointialueet aloittivat, pitäisi arkeen saada muutaman vuoden työrauha.
– Jumalatonta hankehumppaa voisi vähän vähentää ja keskittyä arjen potilastyön perusasioiden kuntoon laittamiseen, hän vinkkaa.
Jatkohoitopaikkojen puute oli tuttua myös Asko Saaren johtaja-aikana. Sen ratkomiseen tehtiin paljon töitä.
– Varsinkin vuosina 2016-17 kehiteltiin ja sovittiin koko akuuttihoitoa koskeva alueellinen malli. Siihen kuului keskeisenä osana kotisairaalatoiminta ja selkeät pelisäännöt, milloin potilaita siirretään ja minne siirretään.
Saari harmittelee, että sovitun mallin mukainen toiminta ei ilmeisesti toteudu.
– Syynä lienee ennen kaikkea henkilöstöpula. Sairaansijoja on suljettu enemmän kuin sovittu malli edellyttäisi. Ehkä ongelmia on myös palveluasumiseen siirtymisessä, jolloin potilaita odottaa eteenpäin pääsyä vuodeosastoilla. Kotisairaala on käsittääkseni saatu toimimaan jokseenkin sille sovitulla tavalla.
– Vaikka ennenkin oli erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto eri organisaatioissa, nyt on enteitä, että Uudellemaalle sovittu sote-uudistusmalli uhkaa viedä ne vielä kauemmas toisistaan.
– Vanhassa mallissa HUSia johdettiin sairaanhoitoalueittain ja kullakin sairaanhoitoalueen kunnalla oli terveydenhuollon kokonaisuudesta vastaava virkahenkilö.
Vuoden alusta HUS purkaa sairaanhoitoaluerakenteensa, ja toimintoja johdetaan kuuden, koko Uudenmaan kattavan toimialan kautta, ei enää sairaanhoitoalueittain.
– Arjessa tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Hyvinkään sairaalalla ei ole enää budjettivastuullista johtajaa, joka sopii Keusoten kanssa esimerkiksi akuuttihoidon pullonkaulojen hallinnasta.
– Hallintoportaita tulee lisää, talouden ja toiminnan budjettivastuu on aikaisempaa kauempana ja hajautuneempana arjen toiminnasta. Se ei ainakaan helpota palveluketjujen johtamista ja hallintaa arjessa.
Saari toteaakin, ettei pidä onnistuneena Uudellemaalle luotua sote-mallia – vaikka toivoo olevansa väärässä.
– Mielenkiinnolla odotan, miten hyvinvointialueet omistajaohjaavat HUSia, ja muokkautuuko työnjako ja toimintamallit HUSin ja hyvinvointialueiden välillä yhdellä yhteisellä mallilla, sallitaanko kuinka paljon hyvinvointialuekohtaista räätälöintiä työnjakoon ja missä asiasta lopulta päätetään.
Lääkäkäripulakin vaivaa sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoidon useimpia erikoisaloja. Yhtenä syynä Saari pitää uudenlaista päivystysmallia.
– Kun itse jäin pois, erikoislääkäreitä oli jo silloin paljon osa-aikaisina, jotka tekivät 60–80 prosenttista työaikaa. Ennen päivystettiin ja tehtiin sen jälkeen töitä.
– Nyt kun viikkotyötyötunnit rajataan työaikalain mukaisina, lääkärit ovat paljon päivystysvapailla. Lisääntyvän osa-aikaisuuden kanssa se on johtanut siihen, että lääkärien julkisella sektorilla tekemä keskimääräinen vuosityötuntimäärä on yli 30 prosenttia vähemmän kuin parikymmentä vuotta sitten.
Lisäksi ainakin vanhemmille lääkäreille Apotti on osoittautunut työtä hidastavaksi. Sen kanssa joutuu opettelemaan uudenlaisia työskentelytapoja.
Asko Saari ehti työurallaan vaikuttaa laajasti sairaanhoidon johtotehtävissä.
Lääketieteen ja kirurgian tohtorina hän toimi aluksi Hyvinkään sairaalassa kirurgian erikoislääkärinä, sittemmin ylilääkärinä ja vuodesta 1996 sairaanhoitoalueen johtajana. 2016 Saari sai lääkintöneuvoksen arvonimen.
HUSista eläköidyttyään hän toimi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muutosjohtajana loppuvuoteen 2019.
Nykyisin eläkkeellä lumityöt ovat sopivaa hyötyliikuntaa, hän kertoo.
– Mikäs on ollessa, kun terveyttä riittää. Mökkeilen Kanta-Hämeessä ja Muoniossa.