Pysyvään työskentelyyn vartijana tulisi vaatia alan perustutkinto tai ammattitutkinto, sanoo turvallisuusalan opettaja.
Uutiset vartijoiden tekemistä pahoinpitelyistä pääkaupunkiseudulla ja viime lauantaina Espoon Isossa Omenassa tapahtunut vartijoiden kiinniottaman naisen kuolema on nostanut turvallisuusalan tikun nokkaan.
Järvenpäässä Wärtsilänkadun Keudassa turvallisuusalan opettajana ja kehittäjäopettajana toimiva Tomi Koskela sanoo seuranneensa alan uutisointia yllättyneenä ja huolestuneena.
– Ennen kaikkea huolestuttaa se, miten meidän työharjoittelussa oleviin nuoriin suhtaudutaan. Nuorille ei saisi tulla stressiä viime ajan tapahtumista, että tätäkö tämä nyt on, kun turvallisuusala on kuitenkin paljon muutakin. Ensireaktiot vartijoita kohtaan ovat olleet vahvoja, mutta nyt pitäisi pystyä palauttamaan luottamus heihin.
Vartijaksi pääsee 40 tunnin lyhytkurssin kautta. Koulutuksen käynyt voi toimia vartijana korkeintaan neljä kuukautta. Väliaikainen vartija ei saa kantaa työssään voimankäyttövälineitä eli käsirautoja, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa.
Vartijan pysyvän pätevyyden saa käymällä sen jälkeen 80 tunnin vartijan peruskoulutuksen. Järjestyksenvalvojan koulutus kestää niin ikään 40 tuntia. Poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi asetettavilla järjestyksenvalvojilla on oltava järjestyksenvalvojan koulutuksen lisäksi myös vartijan koulutus eli yhteensä vähintään 160 tunnin koulutus.
Koulutusvaatimuksia tulisi Koskelan mielestä tiukentaa.
– Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että 1,5 vuoden ammattitutkinnon tai kolmen vuoden perustutkinnon kautta saamme parempaa ainesta ulos.
Riippuu paljon työympäristöstä, paljonko voimankäyttötilanteita tulee.
– Säädöksiä tulisi muuttaa esimerkiksi niin, että pysyvään päätoimiseen työskentelyyn vartijana tai järjestyksenvalvojana vaadittaisiin joko alan perustutkinto tai ammattitutkinto. Se vaatii alan työllistäviltä yrityksiltä sitä, että ne vaatisivat tutkinnon tai ohjaisivat ja kannustaisivat hankkimaan sen. Joihinkin vartijan ja järjestyksenvalvojan tehtäviin on jo pidempi koulutusvaatimus.
Soveltuvuustestejä vartijan ja järjestyksenvalvojan koulutuksiin ei ole, eikä Koskela näe, että niiden avulla saataisiin kitkettyä alalle sopimattomat henkilöt pois.
– Poliisi arvioi vartija- tai järjestyksenvalvojan luvan myöntäessään, onko henkilö sopiva alan töihin.
Hyvä vartija tai järjestyksenvalvoja on Koskelan mukaan ennen kaikkea luotettava ja rehellinen. Keudassa opiskeleville nuorille korostetaan, että pitää olla asiakaspalveluhenkinen, reipas ja oma-aloitteinen.
Vartijoiden toiminta ja voimankäyttö Ison Omenan lauantaisessa kiinniottotilanteessa on puhuttanut paljon.
– Riippuu paljon työympäristöstä, paljonko voimankäyttötilanteita tulee. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalla niitä tulee lähes päivittäin eteen. Silti varmasti jokainen vartija pyrkii siihen, että niitä tulisi mahdollisimman vähän.
Tutkinnonsuorittajilla voimankäyttöä koulutetaan Koskelan arvion mukaan satoja tunteja, lyhytkurssin kävijälle vain kuusi tuntia.
Wärtsilänkadun Keudassa on viisi turvallisuusalan opettajaa.
– Lyhytkursseja olemme järjestäneet vain pari, ja yleensä ne tilataan meiltä alan yrityksiltä. Pääpaino on perustutkinnossa ja ammattitutkinnossa, vuodesta 2018 turvallisuusalan koulutusta järjestäneen Keudan toimialapäällikkö Marika Hiltunen kertoo.
Tällä hetkellä Wärtsilänkadun Keudassa on noin 80 turvallisuusalan perustutkinnon opiskelijaa ja ammattitutkinnon suorittajia noin 15. Monet perustutkinnon suorittajat tähtäävät viranomaistehtäviin.
– Ainakin koulutuksen alkuvaiheessa monella on toiveissa poliisin ammatti. Se voi toki ajan myötä muuttua, sillä turvallisuusalan perustutkinto mahdollistaa hakeutumisen myös muiden turvallisuusviranomaisten jatkokoulutuksiin.
Koskelan mukaan turvallisuusala on monelle läpikulkuala, eli töitä tehdään lyhytkurssien jälkeen keikkaluonteisesti tai vain vähän aikaa ennen kuin suuntaudutaan uusille urille.
– Tähän voitaisiin varmasti vaikuttaa koulutusta pidentämällä, jolloin alan arvostus ja palkkauskin ehkä paranisivat.