Kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan asetuksella on toteutuessaan laajat seudulliset vaikutukset.
Pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat huolestuneet EU:n viime kesäkuussa julkaiseman ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskevasta 6. artiklasta.
Mikäli artikla tulisi voimaan ehdotuksen mukaisena, uusien asuinalueiden rakentaminen kyseisiin kaupunkeihin muuttuisi erittäin vaikeaksi.
Jos asuntoja haluttaisiin lisää, se pitäisi tehdä purkamalla nykyisiä väljästi rakennettuja alueita, kuten pientaloalueita, ja rakentamalla tilalle tiiviimmin.
Uudellamaalla artiklan piiriin kuuluisivat Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi myös Hanko, Raasepori, Lohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää ja Porvoo.
Näiden kuntien latvuspeitteisyys eli käytännössä toisiinsa kiinni ulottuvien puiden määrä ei saisi vähentyä vuoden 2021 tasosta. Jos metsää kaadettaisiin rakentamisen tieltä, sitä pitäisi kasvattaa kunnan alueelle muutamassa vuodessa saman verran lisää. Lisäksi viheralueiden pinta-alan tulisi kasvaa 2050 mennessä viidellä prosentilla suhteessa kunnan pinta-alaan.
Tämä tekisi Uudenmaan liiton ympäristöasiantuntija Silja Aalto mukaan uudisrakentamisen hyvin vaikeaksi ja tarkoittaisi sitä, että peltoja tai rakennettuja alueita pitäisi muuttaa takaisin metsäksi.
Asetuksessa on monien tulkinnan mukaan ajateltu Euroopan vanhoja kaupunkeja, jotka ovat muodostuneet satojen vuosien kuluessa.
Alueellisesti on kuitenkin hyvä pohtia, mihin kehitys johtaa ja miten turvataan alueen toimivuus.
Outi Mäkelä
Ne ovat pinta-alaltaan pieniä ja tiiviisti rakennettuja, toisin kuin Suomen kaupungit, jotka ovat pinta-alaltaan suuria ja joissa voi olla laajojakin maaseutumaisia alueita ja metsää.
Aallon mukaan 6. artikla toteutuessaan hajauttaisi yhdyskuntarakennetta ja ohjaisi kasvun niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joita se ei koske.
Näitä kuntia ovat Uudellamaalla Nurmijärvi, Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Vihti, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Askola, Pukkila, Myrskylä, Lapinjärvi ja Loviisa.
– Jos asetus johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että asetuksen piiriin kuuluvat kunnat ja kaupungit eivät juuri pystyisi kaavoittamaan ja rakentamaan lisää asuin- tai työpaikka-alueita, kasvu todennäköisesti suuntautuisi vaikutusalueella sijaitseviin ympäristökuntiin, myös Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo.
Nurmijärvelle asetus saattaisi siis Mäkelän mukaan tuoda lisää kasvua, jos alueen yhdyskuntarakenne lähtisi hajautumaan.
– Kasvu meille on tervetullutta. Alueellisesti on kuitenkin hyvä pohtia, mihin kehitys johtaa ja miten turvataan alueen toimivuus. Valtakunnallisestikin on myös tärkeää pohtia, miten hajautumisen aiheuttamat kasvupaineet muun muassa uuden infran rakentamisen osalta rahoitetaan.
Mäkelän mukaan asetuksella on toteutuessaan laajat seudulliset vaikutukset ja on tärkeää pohtia kokonaisuutta.
– Nykyisellään se ei huomioi Suomen kehitystä, väestörakennetta tai aluekehityksemme tilannetta, vaan on laadittu Keski-Euroopan tarpeisiin ja väestömääriin, Mäkelä sanoo.
Uudenmaan liiton ympäristöasiantuntija Silja Aallon mukaan asetus ei sovellu tällaisenaan Suomen oloihin lainkaan.
Hänen mukaansa artikla 6 on vastoin kestävää kehitystä sekä Uudenmaan maakuntakaavaa ja MAL (maankäytön, asumisen ja liikenteen) -sopimusta.
Uudenmaan liitto pyrkiikin vaikuttamaan 6. artiklan sisältöön alkuvuodesta.
Tavoitteena on muun muassa saada artiklan tavoitteet koskemaan vain kaupunkeja, joissa viheralueiden pinta-ala jää alle 10 prosenttiin.
Varsinaiseen päätöksentekovaiheeseen ennallistamisasetus etenee EU:ssa aikaisintaan ensi syksyn aikana, arvioi ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä.