– Kaikilla on lupa laulaa ja kaikki voivat oppia laulamaan, sanoo klaukkalalainen laulunopettaja Minna Nyberg.
– Laulaminen on taito jota voi kehittää. Toisilla on valmiiksi enemmän laulutaitoja, jos esimerkiksi lapsuudenperheessä on laulettu. Toisia taas on voitu kehottaa pitämään suunsa kiinni, hän jatkaa.
– Laulutaito ei ole on-off-asia, joko osaat tai et. Laulamista voi harjoitella. Jopa kansakouluaikaisista laulukoetraumoista voi vapautua.
Nybergin ajatukset perustuvat hänen kokemuksiinsa laulunopettajana.
– Kehitystä tapahtuu, jos ilmapiiri on sopiva, ja asioita voi kokeilla monella tavalla. Kaikista ei tietenkään tule ammattilaisia, eikä sen tarvitse olla tavoitekaan. Moni iloitsee siitä, kun viimeinkin uskaltaa osallistua yhteislauluun tai luikauttaa onnittelulaulun ystävälle.
Nyberg arvelee asenneilmapiirin olleen aiempina vuosikymmeninä monin paikoin sellainen, että henkilöä joka ei pysy nuotissa, ei juuri kannata opettaa.
– Moni iäkkäämmistä asiakkaistani muistaa kauhunhetket kansakoulun laulukokeissa. Yksin piti laulaa naureskelevan luokan edessä, vaikkei laulamista sen kummemmin olisi tunnilla harjoiteltu. Moni on kertonut opettajan ja jopa oman perheen lytänneet laulamisen täysin. Sen seurauksena suu on saattanut pysyä kiinni vuosikymmeniä.
Tällä vuosituhannella tilanne on Nybergin mukaan varmasti toinen.
– Kuitenkin vielä omassa laulunopettajakoulutuksessanikin keskityttiin oikeastaan vain oppilaisiin, jotka olivat jo valmiiksi taitavia laulajia. Työskennellessäni opiskelun ohessa kansalaisopistossa sain huomata, että monilla on erilaisia pelkoja ja äänenkäytön vaikeuksia. Jotenkin niitä piti pyrkiä helpottamaan, mutta keinot oli keksittävä paljolti itse.
Nyberg on työskennellyt 13 vuotta Helsingissä toimivassa laulukoulu LauluAvaimessa, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä muun muassa laulupelosta ja ääniongelmista kärsivien ihmisten kanssa.
– Ihminen voi tulla laulutunnille seinänviertä pitkin sykkyrässä ja sanoa, että mä en sitten luultavasti uskalla laulaa mitään. Siitä lähdetään rauhassa etenemään, hieman lämmitellään ja kokeillaan, miltä erikorkuiset äänet tuntuvat. Rallatellaan jotakin tuttua laulua, Nyberg kertoo ja jatkaa:
– Rohkeus lisääntyy yleensä aika nopeasti, ja ihminen avautuu sille, että ääni tulikin hänestä. Joillakin kestää pidempään päästä eteenpäin, jotkut oivaltavat hyvinkin nopeasti.
– Laulaminen kannattaa aina. Kun ihmisessä oleva ajatuslukko aukeaa, keho on aktiivisemmassa tilassa ja hengitys kulkee, Nyberg tietää.
Hän rohkaisee ihmisiä menemään laulutunnille.
– Opettajaa ei tarvitse jännittää. Kun vieressä on osaava ihminen, siitä on suurta apua. Ja nuotin vieressä on aina tilaa.
Parhaimmillaan laulutunneilla on myös hauskaa. Lisäksi laulamiseen liittyy tutkittuja terveyshyötyjä.
– Keuhkosairaiden hapenottokyky lisääntyy, psyyken kannalta varsinkin yhdessä laulaminen tuo iloa. Muistisairaat aktivoituvat tuttuja lauluja laulaessaan, ja laulaminen vähentää myös stressiä, Nyberg luettelee.
Minna Nybergin ajatukset perustuvat omaan kokemukseen laulunopettajana myös laulukoulu LauluAvaimen perustajan Ava Nummisen ajatuksiin ja tutkimustyöhön.
– Numminen tajusi työssään laulunopettajana, ettei ollut omassa laulunopettajakoulutuksessaan saanut eväitä laulutaidon vaikeuksista kärsivien ihmisten opettamiseen. Hän rupesi kehittämään käytännön työssä menetelmiä, joiden avulla erilaisista laulamiseen liittyvistä vaikeuksista kärsiviä pystytään auttamaan, Nyberg kertoo.
Numminen on tehnyt aiheesta väitöstutkimuksen. Hänen väitöskirjansa Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi – Tutkimus aikuisten laulutaidon lukoista ja niiden aukeamisesta (2005) osoitti, että jokaisen ihmisen laulutaitoa on mahdollista kehittää.