Pakolaisten avustaminen onnistuu ilman kovaa paperisotaa, mutta kaikkiin muihin tarkoituksiin ei voi kerätä rahaa.
Sota Ukrainassa näkyy meillä auttamishalun lisääntymisenä ja monenlaisina keräyksinä. Tavara-apua tänne tuleville pakolaisille saa kerätä ja lahjoittaa kuka tahansa eikä keräyslupaa tarvitse anoa. Kerääjä saa päättää kenelle ja miten tavarat jaetaan.
– Koska kysymyksessä ei ole rahankeräys, poliisi ei valvo tavarankeräyksiä, lupa-asiantuntija Maria Andersson Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoo.
Kerättävä avustustavara voi olla esimerkiksi keittiötarvikkeita ja talvivaatteita. Se voi olla käytettyä tai uutta, varta vasten kaupasta tätä tarkoitusta varten hankittua. Ja jos kauppias saa idean auttaa tarjoamalla asiakkailleen mahdollisuuden ostaa lahjakortteja, jotka toimitetaan pakolaisille, sekin on lain puitteissa mahdollista.
– Jos lahjakortti on vaihdettavissa ainoastaan ja yksinomaan vain tavaraan tai palveluihin, lahjakortti rinnastuu tällöin tavaraan, eikä kyseessä olisi suora rahalahjoitus.
Rahan keräämisestä on tarkat säännökset. Keräys voi olla rahankeräys tai niin sanottu pienkeräys, mutta molemmissa järjestäjän on asioitava poliisiviranomaisen kanssa etukäteen ja keräyksen jälkeen.
Pienkeräys kestää korkeintaan kolme kuukautta ja kerättävä summa on enintään 10 000 euroa. Siitä tehdään pienkeräysilmoitus oman alueen poliisilaitokselle ennen keräyksen alkua.
Itä-Uudenmaan poliisilaitos on vuonna 2022 käsitellyt 85 pienkeräysilmoitusta ja tästä määrästä se hyväksyi 75 pienkeräystä. Vuonna 2021 pienkeräysilmoituksia tehtiin 61 kappaletta (52 hyväksytty), vuonna 2020 niitä oli 69 ja 64 hyväksyttiin.
Poliisilaitos joutuu kuukausittain muistuttamaan keräysten järjestäjiä tilityksistä.
Maria Andersson
– Vuonna 2022 näkyi selkeä kasvu ilmoitusten määrässä, ja juuri Ukrainassa oleva sotatilanne vaikutti. Keräyksiä järjestetään humanitaarisen avun antamiseksi.
– Keräyksen jälkeen annetaan tilitys viranomaiselle.
– On huomattu, että pienkeräystilityksen laatiminen voi olla hyvinkin haasteellista. Järjestäjät eivät aina muista, että ovat velvollisia kertomaan yksityiskohtaisesti, miten keräys on sujunut, ja kuukausittain poliisilaitos joutuu muistuttamaan järjestäjiä asiasta.
Jatkuvalle keräykselle haetaan rahankeräyslupaa Poliisihallitukselta.
Rahankeräyslupahakemuksiin on jo hakemusvaiheessa tehtävä suunnitelma siitä, miten valvotaan kerätyn rahan käyttöä.
– Tilityksissä ja vuosi-ilmoituksissa raportoidaan lupaviranomaiselle rahankeräyksellä kerätyistä varoista ja niiden käytöstä, Andersson neuvoo.
Neuvoja ja ohjeita saa samasta paikasta, minne lupahakemus tai ilmoitus jätetään eli jatkuvan keräyksen osalta Poliisihallitukselta ja pienenkeräysilmoituksista omalta poliisilaitokselta. Poliisin nettisivuilla on myös hyvä tietopaketti aiheesta.
Lain mukaan rahankeräys on toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Laki määrittelee myös sen, kuka voi kerätä ja millaiseen tarkoitukseen.
– Rahankeräyslain mukaan rahankeräyslupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville yhdistyksille tai säätiöille ja toiseksi rahankeräysluvalla kerätyt varat tulee käyttää yleishyödylliseen tarkoitukseen.
– Myös pienkeräysvarat on tarkoitettu käytettäväksi yleishyödylliseen tarkoitukseen tai muuten yhteiseksi hyväksi.
– Pienkeräysten osalta voidaan poiketa yleishyödyllisestä tarkoituksesta esimerkiksi silloin, kun tarkoituksena on yksittäisen henkilön tai perheen auttaminen.
Keräyksiä tulipalon uhreille on eri paikkakunnilla järjestettykin.
Ja jos Ukrainan sodasta puhutaan, niin tämä pitää muistaa:
– Rahankeräystä ei voida toteuttaa sotatarvikkeiden hankkimiseen.