Vuonna 2022 Nurmijärven väkiluku kasvoi 273 uuden asukkaan verran eli 0,7 prosenttia, selviää Nurmijärven kunnan Nurmijärvi-barometrista.
Kasvusta 34 prosenttia muodostui muuttoliikkeen vaikutuksesta, 27 prosenttia selittyy luonnollisella väestönkasvulla ja 39 prosenttia maahanmuutolla.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna kasvoivat erityisesti 30–34-vuotiaiden ikäryhmä sekä 55 vuotta täyttäneiden ikäryhmä. Sen sijaan alle kolmevuotiaiden määrä väheni yhdeksän lapsen verran, samoin päivähoitoikäisten ja esikouluikäisten ikäryhmä (3–6-vuotiaat) sekä alakouluikäisten ikäryhmä (7–12-vuotiaat).
– Tämä johtuu pitkään jatkuneesta ikäluokkien pienenemisestä, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas tarkentaa barometritekstissä.
Määrällisesti eniten kasvoi 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmä väestön luonnollisen ikääntymisen myötä.
Nurmijärven luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus) oli barometrin mukaan Helsingin seudun kehyskuntien parhaimmistoa ja myös syntyneitä oli seudun kunnista toiseksi eniten. Vain Järvenpäässä syntyi enemmän lapsia.
– Tätä kehitystä vasten pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrän väheneminen on kiinnostava havainto. Potentiaalisten perheellistyvien eli 30–34-vuotiaiden ikäryhmä kasvoi ja vuonna 2022 valmistui myös suuri määrä pientaloja.
– Tarkoittaako tämä syntyvyyden kasvua lähivuosina vai Väestöliiton tuoreimmassa Perhebarometrissa havaitun lapsihaaveiden toteutumattomuuden konkretisoitumista myös Helsingin seudun kehyskunnissa? Ahokas pohtii.
Toisena kiinnostava havaintona Ahokas pitää vuoden 2022 valmistuneiden omakotitalojen asukkaiden muuttoketjua.
– Iso osa viime vuonna valmistuneiden omakotitalojen asukkaista koostuu kunnan sisäisestä muutosta. Tätä vasten viime vuoden omakotitalorakentaminen ei juurikaan kasvattanut kunnan väkilukua suoraan vaan välillisesti, Ahokas viittaa väestönkasvun osatekijöihin, jossa uudiskohteiden sijaan väestönkasvua kohdistui olemassa olevaan asuntokantaan.