Keusoten alueella oli enemmän hoitamattomia terveyskeskuslääkärin tehtäviä kuin muilla sote-alueilla.
Keusoten palvelujen oikea-aikaisessa ja palvelutarpeen mukaisessa saatavuudessa on ollut viiveitä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiistaina julkaisemasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta arvioinnista, joka on koottu vuosien 2021–2022 tietojen pohjalta. Toisaalta hoitotakuu piti ja yli viikon terveyskeskuslääkärin vastaanotolle joutui odottamaan vain joka viides potilas. Pula sote-ammattilaisista haittasi kuitenkin toimintaa.
– Viime vuonna 72 prosenttia asiakkaista pääsi lähivastaanotolle kahden viikon sisällä. Vastaavasti 85 prosenttia asiakkaista pääsi etävastaanotolle, Keusoten hyvinvointialueen johtaja Mikko Komulainen tarkentaa.
– Tulos on Suomen mittakaavassa keskimääräistä parempi, mutta on ymmärrettävää, että tämä ei lohduta niitä yksittäisiä asiakkaita, jotka joutuivat odottamaan vastaanotolle pidempään.
THL:n raporttiin sisältyy Lääkäriliiton lokakuussa 2021 tekemä selvitys terveyskeskusten lääkäritilanteesta. Selvityksen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella lääkärintehtävistä oli hoitamatta 10,5 prosenttia ja koko maassa 7,4 prosenttia. Keski-Uudellamaalla peräti 18 prosenttia terveyskeskuslääkärin tehtävistä oli hoitamatta. Sittemmin palvelut ovat ruuhkautuneet ja jonot entisestään kasvaneet.
Miksi sote-alan ammattilaiset lääkäreistä lähihoitajiin ja psykologeista kouluterveydenhoitajiin työskentelevät mieluummin missä tahansa muualla kuin Keusoten hyvinvointialueella?
– Keusoten vuonna 2019 aloittama sote-uudistus, potilastietojärjestelmien uusiminen, korona, henkilöstövaje, henkilöstöjohtaminen. Siitä en ole vielä päässyt perille, mikä on ollut syytä ja mikä seurausta, selvittää vasta muutaman viikon virassaan toiminut Komulainen.
Hän korostaa, että syy on kuitenkin tarpeen selvittää.
– Jotta tulevaisuutta voi kehittää, historia on hyvä tunnistaa ja nykyhetkeen liittyvät haasteet. Pääpaino pitää olla kuitenkin tulevien vuosien kehittämisessä.
Vuoden 2021 lopussa kuntayhtymän henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa oli neljä viidestä. Henkilöstön vaihtuvuusprosentti oli suuri, 17 prosenttia.
Keusotessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät paljon muutakin kuin vain sote-työtä. Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan lääkärien työaikaa kuluu yhä enemmän tietotekniikkaan ja potilastietojen kirjaamiseen liittyvien tehtävien parissa.
Kallista työaikaa siis käytetään työtehtäviin, joista ovat aiemmin vastanneet alan koulutuksen saaneet osastosihteerit.
Miksi Keusote ei ratkaise pulaa sote-alan ammattilaisista palkkaamalla sihteereitä ja ict-tukihenkilöitä?
– En usko, että sihteerien palkkaaminen toisi ratkaisua lääkäripulaan, linjaa Komulainen ja perustelee, että tulevaisuudessa lääkärityössä tullaan käyttämään entistä enemmän etä- ja digiratkaisuja.
Kysymys ict-tukihenkilöiden tarpeesta puolestaan on huomioitu. Komulaisen mukaan ongelma on ennemminkin Apotin kaltaiset tietojärjestelmät itsessään.
– Tietojärjestelmien tulee olla käyttäjilleen mahdollisimman helppoja ja kevyitä. Vain käyttäjäystävälliset robotiikka ja digipalvelut mahdollistavat sen, että lääkäreillä ja hoitajilla jää enemmän aikaa asiakkaille.
Tällä hetkellä kiireettömän hoidon hoitotakuu on perusterveydenhuollossa kolme kuukautta ja suun terveydenhuollossa kuusi kuukautta.
Eduskunta hyväksyi perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista koskevan lain marraskuussa 2022. Lakimuutos astuu voimaan vaiheittain siten, että 1.9.2023 alkaen avosairaanhoitoon tulee päästä 14 vuorokauden ja suun terveydenhuoltoon neljän kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Toisessa vaiheessa, 1.11.2024 alkaen avosairaanhoitoon tulee päästä seitsemän vuorokauden kuluessa ja suun terveydenhuoltoon kolmen kuukauden kuluessa.
– Kovin saadaan töitä paiskia, että pääsemme tavoitteeseen, myöntää Komulainen ja sanoo suoraan, että tavoite on niin kova, ettei sen toteutuminen ole itsestäänselvää.
– Saavutamme tavoitteen siten, että onnistumme lisäämään veto- ja pitovoimaa Keusoten työsuhteisiin. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää myös asiakkaiden ensikontaktipalvelujen ja palveluseteleiden määrän lisäämistä sekä asiakasohjauksen parantamista.
– Uskon, että saavutamme uuden hoitotakuun mukaisen tavoitteen suhteessa muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin keskimääräistä paremmin.