Klaukkalantie ympäristöineen on ollut pitkään kuntalaisten arvostelun kohteena. Palautetta on tullut muun muassa epäsiististä yleisilmeestä ja liikenneturvallisuudesta.
Tunnelin päässä näkyy nyt valoa, sillä Nurmijärven kunnan tekninen lautakunta hyväksyi viime kokouksessaan Klaukkalantien ja sen lähiympäristön kehittämissuunnitelman.
Valtuustoaloite: Klaukkalan teiden siisteys ja turvallisuus paremmaksi ja katualueet viihtyisämmiksi
Nurmijärven kunnan ja konsulttina toimineen Rambol Finland Oy:n yhteistyössä tekemä kehittämissuunnitelma on laadittu välille Vantaan kaupungin raja – Klaukkalan kehätie.
– Häntäalueille Klaukkalantien eteläpäähän ja pohjoispäähän on kuitenkin esitetty vähemmän toimenpiteitä. Suunnitelma koskee enemmän Klaukkalan keskustassa olevia alueita, kertoo liikenneinsinööri Pia Korteniemi, joka osallistui yhtenä kunnan edustajana kehittämissuunnitelman laatimiseen.
Suunnitelma ulottuu myös Lepsämäntielle Monikon ympäristöön. Mukana on asukkailta paljon kritiikkiä saanut Klaukkalan torikin.
Klaukkalantien kehittämissuunnitelma pitää sisällään valtavan määrän eri kokoisia ja hintaisia toimenpiteitä pusikoiden raivaamisesta korotettuihin jalkakäytäviin ja kaikkea siltä väliltä.
– Osa esitetyistä toimenpiteistä on rikkoutuneen korjaamista, osa jonkinasteista suunnittelua vaativia hankkeita ja osa enemmän suunnittelua vaativia hankkeita, Korteniemi kuvailee.
Reunakivet repsottavat, valaisimet ovat vinossa ja nurmialueet hoitamattomia.
Hän pitää tärkeimpänä rikkoutuneiden asioiden korjaamista.
– Reunakivet repsottavat, valaisimet ovat vinossa ja nurmialueet hoitamattomia, hän luettelee ja jatkaa:
– Kysehän on vanhasta maantiestä ja se näkyy. Esimerkiksi siitä, kuinka viheralueet on aikanaan rakennettu, ei kunnassa ole tietoa.
Klaukkalantie siirtyi vuonna 2020 kehätien avauduttua liikenteelle silloisessa kunnossaan Nurmijärven kunnalle.
Kauhistusta Klaukkalan raitilla
Yksi suuri kokonaisuus kehittämissuunnitelmassa on Klaukkalantien valaistus.
– Viirinlaakson kohdalla sekä Ropakkotien ja Kirkkotien välisellä osuudella on erikoisvalaisimet ja maalatut pylväät, keskustan osuus on vielä vanhaa maantievalaistusta. Kun Viirinlaakson aluetta suunniteltiin, koko Klaukkalantien keskustan osuus oli tarkoitus valaista erikoisvalaisimilla. Tämä suunnitelma on nyt toteutettu vain niissä kohdissa, joissa on tehty muitakin toimenpiteitä, Korteniemi kertoo.
Hän pitää energiansäästön kannalta järkevänä sitä, että valaistus toteutettaisiin ledinä koko keskustan alueelle. Se vaatii kuitenkin kaivutöitä, joten sitä ei Korteniemen mukaan kannata lähteä toteuttamaan yksittäisenä hankkeena.
Useat suunnitelman esitykset koskevat liikenneturvallisuutta. Muun muassa Monikon ympäristössä olisi tältä osin paljon parannettavaa. Korteniemi pitää tärkeänä, että Monikon ympäristöön esitettyjä liikenteellisiä parannuksia edistetään lähivuosina, sillä alueella liikkuu paljon väkeä, muun muassa koululaisia.
Myös Klaukkalan keskustan nopeusrajoitusta Viirin ylikulun pohjoispuolelta Kiikkaistenkujalle esitetään alennettavaksi 40 km/h. Nykyisellään nopeusrajoitus on 50 km/h. Alennettu nopeusrajoitus mahdollistaisi liikennevaloliittymän eteläpuolella S-marketin kohdalla olevan suojatien korottamisen.
– Tämä täytyy kuitenkin suunnitella kunnolla ja laittaa nähtäville. Samalla täytyy myös miettiä, minkälaisia muita liikennejärjestelyjä S-marketin paikkeille tarvitaan.
Myös Lepsämäntien nopeusrajoituksen alentamista välillä Klaukkalantie-Kisatie harkitaan.
Samanaikaisesti Klaukkalan kehittämissuunnitelman kanssa on tehty esteettömyyskartoitusta yhteistyössä vanhus- ja vammaisneuvoston edustajien kanssa.
– Väestö ikääntyy. Esteettömyys on tärkeä asia kaikille ikäluokille, mutta erityisesti erityisryhmille. Se, että ajoratamerkinnät ovat kunnossa ja reunakivet paikoillaan lisää myös liikenneturvallisuutta, Korteniemi sanoo.
4,8
Toimenpiteiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 4,8 miljoonaa euroa.