Kauriit ovat lisääntyneet Nurmijärvellä, mutta peuroja on selvästi eniten, myös törmäyskurssilla.
Kauriita näkyy etenkin nurmijärveläisillä pihoilla syömässä pensaita ja kukkapuskia. Onnettomuuksissa ne eivät kuitenkaan ole osallisina läheskään yhtä usein kuin peurat. Klaukkalan metsästysseuran puheenjohtaja Harri Sirenius sanoo, että onnettomuustiloissa kauriita on nyt normaalia enemmän, mutta peurat vievät yhä voiton.
– Hirvien kanssa tapahtuu vuosittain vain yksittäisiä onnettomuuksia, kun peurojen ja kauriiden kanssa niitä tapahtuu satoja. Peurakolarit ovat eläinonnettomuuksissa pääosassa, Sirenius sanoo.
Hänen mukaansa jokaisella Nurmijärven alueella eläimillä on tietyt ylityspaikat, joita ne käyttävät. Näitä ovat esimerkiksi Klaukkalan kehätiellä useakin kohta ja Kirkonkylällä moottoritien liittymät.
– Kehätiellä sattuu edelleen useita onnettomuuksia eläinten kanssa. Moottoritien liittymäkohdissa on puolestaan hirviaidassa aukko, jolloin eläimet pääsevät ylittämään tien.
Jos eläinkolari tapahtuu, siitä tulee soittaa 112:n, jolloin poliisi tai hätäkeskus ottaa yhteyttä alueen SRVA:han eli suurriistavirka-apuun. Klaukkalan metsästysseura kuuluu SRVA:han ja toimii täysin vapaaehtoisvoimin.
– Kun soitto tulee poliisin toimesta, niin tehtävä on silloin poliisiviranomaisen valtuuttama virka-aputehtävä eikä siihen päde enää normaalit metsästyssäännökset, vaan loukkaantunutta eläintä saa etsiä myös esimerkiksi asuntojen pihoilta. Eläin pitää löytää mahdollisimman nopeasti, ettei se joudu kärsimään, Sirenius sanoo.
99 prosenttia ihmisistä ajaa pois.
Hän muistuttaa, että jos eläin loukkaantuu törmäyksessä ja lähtee pakoon, tien viereen tulisi merkitä kohta, josta eläin meni yli, jotta se on helpompi löytää.
– 99 prosenttia ihmisistä ajaa pois paikalta tekemättä tätä. Osa on törmäyksen takia shokkitilassa ja soittaa vasta kotoaan, jolloin tarkka onnettomuuspaikka voi olla vaikea kertoa.
Jos eläin menehtyy onnettomuuspaikalle, se tulisi siirtää tien viereen, jos mahdollista.
– Kaikki eivät pysty siihen. Jos kyseessä on iso hirvi, niin siirtäminen ei ole vaihtoehto.
Sirenius neuvoo laittamaan hätävilkut päälle ja kolmion auton taakse, jotta suuremmilta vahingoilta vältytään.
– Myös meillä on hätävilkut päällä, kun etsimme eläintä tien vierestä ja siirrämme kuollutta eläintä. Olisi kiva, jos autoilijat ymmärtäisivät tällöinkin hidastaa.
Eläimet liikkuvat etenkin kiima-aikana alkusyksyllä ja keväällä, mutta myös aamu- ja iltahämärällä.
– Tähänkään ei kannata sokeasti luottaa, sillä niitä näkee myös päivisin. Mutta näin kevään tullessa suosittelen ehdotonta varautuneisuutta, Sirenius sanoo.
Sirenius muistuttaa, että peurat ja kauriit käyttävät vakioreittejä eli, jos näet eläimen ylittävän tien, se todennäköisesti ylittää sen jatkossakin samasta kohtaa. Jos eläimen taas näkee juoksemassa tielle, se tulee eteen eikä pysähdy.
– Monet sanovat, että odottivat eläimen pysähtyvän auton eteen, mutta sitä ei tapahdu. Peurat eivät jää katsomaan tuleeko autoja. Ne tulevat yllättäen, joten jos ehtii reagoimaan, niin kannattaa tähdätä peuran takapuoleen, jolloin se saattaa ehtiä alta pois.
Sirenius kuitenkin muistuttaa, ettei kannata tehdä äkkinäistä liikettä, jolloin saattaa itse päätyä ajamaan ulos. Jos se on riskinä, niin auto kannattaa ajaa suoraan eläintä päin.
– Näin vältytään pahemmalta onnettomuudelta.