Nurmijärven Uutiset kysyi paikallisilta aluevaltuutetuilta, miten sotekuluista säästetään.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on tarve sopeuttaa talouttaan 100 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä.
Keusoten talous- ja rahoitusjaosto on reagoinut sopeutustarpeeseen ja tehnyt aluehallitukselle esityksen vähintään 70 miljoonan euron talouden tasapainottamis- ja muutosohjelman käynnistämisestä. Esitykseen sisältyy, että muutosohjelman tulee valmistua huhtikuun 2023 aikana.
Lisäksi talous- ja rahoitusjaosto on ohjeistanut palvelualueita ja strategien kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuutta etsimään vähintään 10 miljoonan euron edestä säästöjä toteutettavaksi vuoden 2023 aikana.
Nurmijärven Uutiset kysyi paikallisilta aluevaltuutetuilta, mistä säästöjä tulisi oikein hakea. Kyselyyn vastanneet yhtä mieltä siitä, että tilanne vakava ja säästötarve kova.
Etenkin kokoomuksen aluevaltuutetut nostavat esille valtakunnallisen hyvinvointialueiden rahoitusmallin, jota kuvataan Keski-Uudenmaan osalta epäoikeudenmukaiseksi.
– Taloudelliset resurssit ovat alimitoitettuja kaikkien hyvinvointialueiden osalta. Hallitus on jo reagoinut tähän ja hyväksynyt yhteensä 500 miljoonan euron määrärahan osoittamisen hyvinvointialueille. Tästä 350 miljoonaa euroa tulee ilmeisesti pitkälti väkilukuun perustuen ja tarkoittanee noin 12–14 miljoonan euron suuntaamista Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle, mikä helpottaa jonkin verran talouden tasapainottamista, Kimmo Behm (kok.) toteaa.
– Sopeuttamistarve on järkyttävän suuri ja valtio joutuu antamaan hyvinvointialueille lisärahoitusta satoja miljoonia jo hyvinvointialueiden toiminnan alkumetreillä. Rahoitusvaje on niin valtava, että lisärahoitusta tarvitaan tulevinakin vuosina. Valtiovalta saisi säästöjä aikaan, jos hyvinvointialueiden järjettömän suurta määrää supistettaisiin. Ehkä Keski-Uudellemaallekin riittäisi silloin euroja enemmän, Arto Hägg (kok.) sanoo.
Samaa toteavat myös kyselyyn vastanneet Virpi Räty (kok.) ja Riina Mattila (kok.) ja Inka Utriainen (kok.)
– Hyvinvointialueen uudistus ei ota Uudenmaan erityispiirteitä riittävästi huomioon. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue oli suuri häviäjä rahoituksen jakamisessa, eduskuntaankin pyrkivä Räty tiivistää ajatukset.
– On hyvin vaikeaa toteuttaa lakisääteisiä palveluja puutteellisella rahoituksella. Valvontaviranomaiset ovat jo nyt antaneet huomautuksia palveluiden saavutettavuudesta alkaen vaikeuksista saada yhteyttä. En näe näin suurta säästötavoitetta realistisena ilman, että se johtaisi yhä syvenevään palveluiden tason laskuun, Utriainen sanoo.
Liike Nytin Kenneth Morelius, joka on myös eduskuntavaaliehdokas, kuvaa puolestaan ongelmaa rakenteelliseksi, joka vaatisi koko sotehimmelin uudelleen arvioinnin ja toteutuksen.
– Alueemme sote-menoista ei valitettavasti löydy 70 miljoonan edestä karsittavaa. Kuntayhtymän aikaan Keusotesta karsittiin kovalla kädellä ikäihmisten, vammaisten ja perusterveydenhuollon menoista, samalla kun erikoissairaanhoidon, hallinnon ja ITC:n kulut kasvoivat kaskinumeroisin luvuin.
Sirkka Rousu (sd.) kuvaa nykytilannetta kestävyysprosessiksi.
– Hyvinvointialueen tasapainotus- ja muutosohjelmassa kaikkea toimintaamme on arvioitava yhdessä henkilöstön, johdon ja päättäjien kanssa – asukkaita kuullen, hän kiteyttää ja jatkaa:
–Tämä on kestävyysprosessi, ei pikataival, jotta ”säästelyllä” eurolla ei aiheuteta kympin vahinkoa.
Maiju Tapiolinnan (ps.) mukaan koko Uudenmaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelupolut ovat käytävä läpi.
– On selvitettävä HUS:n ja Keusoten työnjako. Asiakkaiden ja palveluiden on kohdattava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kevyempiin ja ennakoiviin perustason palveluihin on panostettava. Jotta tähän päästään, on myös ajanvaraustoiminnot saatava kuntoon, eduskuntaankin pyrkivä Tapiolinna sanoo.
Riina Mattila näkee, että säästöjä saadaan kustannustehokkaammalla työllä, hyvinvoivalla ja riittävällä työvoimalla, levittämällä hyviä käytäntöjä koko alueella.
– Uskon, että parhaiten säästökohteita osaavat kertoa alan ammattilaiset. Myös eri hyvinvointialueiden palvelutuotantoon on syytä tutustua, koska joidenkin palveluiden kustannusten erot ovat merkittäviä.
Kimmo Behm puolestaan näkee, että talouden tasapainottaminen on mahdollista vain toimintaa kehittämällä ja erityisesti vaikuttamalla siihen, miten hillitään hyvinvointialueen palvelujen nopeasti kasvavaa kysyntää.
– Talousarviossa hyväksytyssä Talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen -ohjelmassa on suuri määrä toimenpiteitä tuleville vuosille. Ennaltaehkäisy ja palveluketjujen sujuvoittaminen, erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta sekä sähköisten ja lähipalvelujen kehittäminen ovat avainasemassa.
Aluevaltuutetut tuovat esille yhtenä säästökohteena vuokratyövoiman käytön vähentämisen.
– Merkittävimmät ongelmat liittyvät henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen. Tällä on suora vaikutus talouteen, kun vajetta omassa henkilöstössä joudutaan paikkaamaan vuokratyövoimalla. Säästötoimenpiteiden rinnalla on tehtävä vahvoja toimenpiteitä, joilla henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannetaan. Olemme käyneet keskusteluja eri ammattikuntien edustajien kanssa ja yhtenä kestoaiheena on ollut tarve joustoille työaikojen ja kotiarjen yhteensovittamisessa. Toisena esille nousseena aiheena on ollut ylipäätään henkilöstöetuudet, joiden merkitys on korostunut erityisesti pitovoiman osalta., Taneli Kalliokoski (kesk.) sanoo.
– Toinen mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä on tiivistetty yhteistyö alueiden ja HUS:n kesken. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea itse ja myös yhteishankinnoilla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä.
Myös Anna-Liisa Lyytinen (kesk.) muistuttaa, että henkilöstömenot muodostavat 70–75 % menoista ja vuokratyövoiman käyttö on moninkertaistanut henkilöstökustannuksia.
– Hyvinvointialueen on pystyttävä kääntämään tämä kehityskulku ja palauttamaan henkilöstön luottamus siten, että myös lyhytaikaisiin työsuhteisiin ns. keikoille hakeudutaan suoraan Keusoteen.
– Keusoten henkilöstövajeeseen on löydyttävä ratkaisu ja henkilöstön vaihtuvuus minimoitua. Henkilöstön suuri vaihtuvuus ja vuokratyövoiman käyttö ei ole kustannustehokasta. Valitettavasti valtiovallan päätökset ovat tässäkin asiassa pahentaneet tilannetta, Arto Hägg kuvaa.
Rousun ja Rädyn mukaan hallinnosta sen sijaan ei saada suuria säästöjä.
– Hallintomme ja johtamisemme on rakenteeltaan ja henkilöstömäärältään jo nyt kevyt – käytämme julkisia varoja ja vastaamme ihmisille elintärkeistä palveluista ja oikeusturvasta. Hallintoa ja esimiestyötä tarvitaan, hän sanoo.
– Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella työskentelee ylimmässä johdossa, keskijohdossa sekä lähiesimiehenä noin 5,8 % henkilökunnasta eli 245 henkilöä, Räty puolestaan toteaa.
Tapiolinna puolestaan näkee, että koko hallinto- ja tukipalvelut on käytävä perusteellisesti läpi.
– Erityisesti hankinnat on otettava tiukan tarkastelun alaiseksi. Hallintosäännön hankintarajoja on myös tarkasteltava kustannussäästöjen saamiseksi. Oman toiminnan kustannuksia ja ulkoisen palvelutuotannon jatkuvaa seurantaa ja vertailua on tehostettava, jotta nähdään kumpi toimittaa tehokkaammat palvelut ja luo parhaiten kustannussäästöjä.
Muista säästökeinoista Lyytinen nostaa esille digitalisaatioon panostamisen.
– Hallinnossa ja itse perustyössäkin on tehtäviä, joita voidaan hoitaa kustannustehokkaammin digitekniikan avulla.
– Joissain tilanteissa sähköiset ja etäpalvelukanavat voivat auttaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa, mutta pitää muistaa, että kysymys on toimialasta, jossa palvelu perustuu kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen ammatillisen sisällön lisäksi, Inka Utriainen puolestaan toteaa.
Utriaisen mukaan on myös tärkeää välttää turhaa byrokratiaa ja kehittää hoitopolkuja.
– Meidän tulee tarkastella esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin osumatarkkuutta ja häiriökysynnän välttämistä. Organisaation tulee pystyä avoimesti tarkastelemaan prosessivirheitään. Kun perustason palveluun ei pääse tarpeeksi nopeasti sairauden välilliset kustannukset, kuten työkyvyttömyyden pidentyminen, johtavat rahoituksen, kestävyysvajeen ja julkisen velkaantumisen noidankehän kiristymiseen.
Hän myös näkee, että yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin tehty leikkaus ei ollut viisas.
– Yhä useampi turvautuu nyt julkiseen terveydenhuoltoon sen sijaan, että olisi omakustanteisesti subventoidusti hakeutunut hoitoon.
Behmin mukaan myös byrokratian vähentäminen ja kokousten määrän kriittinen tarkastelu on järkevää.
– Valtuustokauden kuluessa myös luottamushenkilöiden lukumäärän sekä toimielinten määrän vähentämistä on syytä tarkastella kriittisesti.
Osin samoilla linjoilla myös Tapiolinna.
– Poliittiset luottamuspaikkakulut on puolitettava. Kokouskäytäntöjä muuttamalla läsnäolokokouksista virtuaalisiksi säästetään nopeasti miljoonan euron verran. Kokouspaikkavuokrat, tarjoilut ja kilometrikorvaukset jäävät pois.
Räty taas haluaa suunnata katseet kehitystyöhön ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Hän vannoo myös ennaltaehkäisevän toiminnan ja matalan kynnyksen palveluiden nimeen.