Tunnin juna: ”Kokonaistaloudellinen hyöty huomioitava päätöksenteossa”.
Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna lisäisi Suomen bruttokansantuotetta 5–6 miljardilla eurolla 30 vuoden aikana. Näin kerrotaan Turun Tunnin Juna Oy:n ja Boston Consulting Groupin laatimassa selvityksessä uuden junayhteyden kokonaistaloudellisista vaikutuksista.
Arvio pohjautuu liikenne- ja viestintäministeriön viitekehyksen pohjalta kehitettyyn kokonaisvaikuttavuuden arviointimenetelmään. Lähtötietoina ja arviointiperusteina on käytetty Väyläviraston arvioita sekä kotimaisia ja ulkomaisia verrokkihankkeita.
Merkittävin suora ja pysyvä vaikutus tulee työasiamatkoihin kohdistuvista matka-aikasäästöistä ja lipputulojen muutoksista. Niiden arvoksi arvioidaan bkt:ssa 750–810 miljoonaa euroa. Taloudellisen tehokkuuden lisääntymisestä parantuneiden liikenneyhteyksien myötä tulee 30 vuodessa 160–310 miljoonaa euroa sekä työvoiman tarjonnan muutoksesta 40–50 miljoonaa euroa.
Pysyvien vaikutusten lisäksi merkittävä vaikutus tulee suuren raidehankkeen myötä käynnistyvistä kiinteistöinvestoinneista, joiden arvoksi arvioidaan selvityksessä 3,8–4,5 miljardia euroa. Uuden maankäytön arviointi rajattiin Espoon Histaan, Vihdin Nummelaan, Lohjan Lempolaan ja Kirkkonummen Veikkolaan.
Arvioitujen vaikutusten lisäksi radan vaikutusalueella voi tapahtua merkittävää kiinteistökehitystä esimerkiksi Turun Kupittaalla, joka ei sisältynyt rajaukseen.
Suorien bkt-vaikutusten lisäksi selvitystyössä arvioitiin vaikutuksia, joiden suoraa taloudellista arvoa on vaikea määritellä. Tällaisia ovat esimerkiksi väestörakenteen kestävyyden parantuminen radan vaikutusalueella, matkailun ja kansainvälisten mahdollisuuksien lisääntyminen sekä toiminta- ja huoltovarmuuden parantuminen häiriötilanteissa.
Alustava arvio Turun tunnin junan rakentamiskustannuksista on 3,4–4,0 miljardia euroa. Hankkeen ratasuunnitelmat valmistuvat vuoden 2023 aikana, ja hankkeesta on mahdollisuus tehdä toteutuspäätös syksyllä 2023. Toteutuspäätös mahdollistaisi hankkeelle EU:n CEF-tuen hakemisen, joka on enintään 30 prosenttia rakentamiskustannuksista.
Nyt julkistettu selvitys antaa täysin eri kuvan tunnin junan kannattavuudesta kuin runsas kuukausi sitten julkistettu Rataliikennetyöryhmän raportti. Siinä tunnin juna todettiin liiketaloudellisesti kannattamattomaksi. Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen muistuttaa raporttien katsovan hanketta eri näkökulmasta.
– Harva jos tuskin mikään iso rautatie tai tiehanke on liiketaloudellisesti sellaisenaan kannattava. Niitä rakennetaan niiden aiheuttamien myönteisten vaikutusten takia. Kokonaistaloudellinen hyöty on se, mikä päätöksenteossa olisi otettava huomioon, kertoo Ottavainen.
Ottavainen ei halua asettaa Tunnin junaa ja Rantaradan kehittämistä vastakkain.
– Eivät Tunnin juna ja Rantarata ole ristiriidassa keskenään. Ei Rantarataa purettaisi pois, Rantarataa olisi joka tapauksessa kehitettävä niin, että rannikkokunnista pääsee sujuvasti niin Helsinkiin kuin Turkuun.
Ottavaisen mukaan Tunnin junan kokonaisvaltaiset hyödyt ylittävät uuden selvityksen mukaan kustannukset.
– Nämä on laitettava vaakakuppiin ja jos haluamme kasvua, on toimittava sen mukaan.
Juttu on julkaistu aiemmin Länsi-Uusimaassa