Juha Tammisen, 55, kantasolut pelastivat leukemiapotilaan – "Tästä tuli asia, joka on mielessäni loppuelämän"

Kantasolusiirto muuttaa monen vakavasti sairaan elämän, mutta myös kantasoluja luovuttaneen elämä muuttuu, tietää Juha Tamminen, 55.

Tamminen liittyi Kantasolurekisteriin 1990-luvun alkupuolella, kun rekisteriä oltiin alettu vasta hiljattain kerätä.

Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin hänen kantasolunsa osoittautuivat kudostyypiltään sopiviksi leukemiapotilaalle, jonka viimeinen toivo kantasolusiirre oli.

– Olin poikani kanssa Ylläksellä ankkurihississä, kun tuli soitto, että oletko mukana, Tamminen muistelee.

Tammisen kantasoluja kerättiin verestä Meilahdessa. Ennen keräystä hän sai neljänä päivänä pistoksen, joka kasvatti kantasoluja hänen luuytimessään niin, että ne purkautuivat verenkiertoon.

– Meilahdessa meni yksi päivä, olin laitteessa kuusi tuntia. Luovuttajan kannalta tämä on helppoa.

Vuoden päästä luovutuksesta hän sai ottaa selvää, selvisikö siirron saanut.

Uutiset olivat hyviä.

Myöhemmin Tamminen sai kantasoluillaan parantuneelta anonyymin kirjeen ja kiitokset siitä, että elämä saattoi jatkua.

Tapahtunut on jättänyt voimakkaan jäljen ja hyvänolon tunteen, Tamminen kuvailee.

Tämä ei ole pelottava rekisteri.

Juha Tamminen

– Koen olevani etuoikeutettu, kun minulla on ollut mahdollisuus osallistua kantasolujen luovutukseen. Tästä tuli asia, joka on mielessäni loppuelämän.

– Kantasolurekisteriin liittyminen voi johtaa tällaiseen dramaattiseen asiaan.

Tamminen työskentelee it-alalla ja toimii harrastuksekseen jääkiekkoseura GrIFK:ssa joukkueenjohtajana.

Nyt hän haluaa haastaa GrIFK:n jääkiekkoilijat, heidän läheisensä sekä kaikki muut Espoon ja läntisen Uudenmaan seurat mukaan sankaritekoihin myös kenttien ulkopuolella.

Tammisen mukaan jääkiekkonuoret olisivat ihanteellinen joukko liittymään kantasolurekisteriin, kun U18-ikäluokasta lähtien täysi-ikäisyys koittaa.

– Haluamme haastaa koko jääkiekkoyhteisön liittymään kantasolurekisteriin, Tamminen ja GrIFK:n urheilutoimenjohtaja Samuli Agarth kertovat.

Agarthin mukaan haaste sopii seuramaailmaan, sillä pitkälti vapaaehtoisvoimin toimivissa jääkiekkoseuroissa on totuttu tekemään asioita muiden hyväksi.

– Teemme töitä sen eteen, että suomalaiset saisivat terveemmän elämän, Agarth kuvailee urheiluseuran toimintaa.

Agarthin mukaan seuratoiminnan arvoihin kuuluvat myös toisista välittäminen ja empaattisuus.

– Tällaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan urheiluseurat on perustettu. Jatkamme samalla tiellä, 98-vuotiasta seuraa vetävä Agarth sanoo.

Veripalvelun toiveena on saada rekisteriin lisää etenkin nuoria miehiä, sillä biologisten syiden takia miehet valikoituvat luovuttajiksi naisia useammin, kertoo Veripalvelun tiedottaja Tuuli Vuori.

– Kantasoluluovuttajiksi valikoituvista 60–80 prosenttia on miehiä, Vuori kertoo.

Kantasolurekisteriin tulee liittyä nuorena, sillä rekisteriin otetaan 18–35 -vuotiaita. Rekisterissä voi olla 56-vuotiaaksi asti.

Rekisteriin tarvittaisiin vuosittain 5 000–10 000 uutta jäsentä.

Sopivan kantasoluluovuttajan löytymiseen vaikuttaa se, missä siirteen tarvitsevan potilaan sukujuuret ovat. Neljännekselle potilaista löytyy sopiva luovuttaja lähisukulaisista.

Veripalvelun sivuilla voi testata sopivuutensa kantasolujen luovuttajaksi. Liittyäkseen tulee täyttää sähköinen terveyskysely ja antaa näyte, jossa selvitetään muun muassa kudostyyppi. Alustava kudostyyppi määritetään posken sisäpinnalta itse otettavasta näytteestä.

– Tämä ei ole pelottava rekisteri. Siellä on sinun kudostyyppitietosi ja asian voi rekisteriin liittymisen jälkeen unohtaa, Tamminen sanoo.

– Tavallisen ihmisen yksinkertainen toimenpide, eli liittyminen rekisteriin voi joskus tulevaisuudessa johtaa “sankaritekoon”. Tehkää testi ja katsokaa sopisitteko luovuttajiksi, Tamminen haastaa.

Juttu on julkaistu aiemmin Länsiväylässä