Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itä-Uudenmaan poliisi kehittää valvonta- ja hälytystoimintaansa – tehtävät keskittyvät nyt poikkeuksellisen voimakkaasti pääradan varteen

Itä- Uudenmaan poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoimintasektorilla suunnitellaan erilaisia kehittämistoimia toiminnan parantamiseksi. Tavoitteena on, että poliisi on näkyvästi läsnä kaikilla alueilla. Suunnitellut kehittämistoimet eivät myöskään vaikuta valvonta- ja hälytyspalveluiden saatavuuteen, kerrotaan Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tiedotteessa.

Valvonta- ja hälytystoiminnan kehittämissuunnitelmien perusteena on se, että alue kaupungistuu, kasvaa ja monimuotoistuu voimakasta tahtia.

– Näillä megatrendeiksi kutsutuilla ilmiöillä on tietysti myös kääntöpuolensa, jonka poliisi, pelastuslaitos, ensihoito ja sosiaalityöntekijät kohtaavat työvuoroissaan. Pienellä osalla ihmisistä nimittäin menee jatkuvasti huonommin ja huonommin, ja valitettavasti näiden ihmisten määrä on jatkuvasti kasvussa, kertoo ylikomisario Jussi Huhtela tiedotteessa.

Kehitys muuttaa – ja on jo muuttanut – järjestyspoliisin tehtäväkenttää, tehtävien laatua sekä niiden perinteiseksi koettua jakautumista monella tavalla. Vuoden 2022 aikana hätäkeskuksen välittämät tehtävät jakautuivat poliisiasemittain seuraavasti: Vantaa: 25 783 tehtävää, Järvenpää, Kerava ja Tuusula: 11 430 tehtävää, Hyvinkää, Nurmijärvi ja Mäntsälä: 8 551 tehtävää sekä Porvoo ja sen lähikunnat: 6 529 tehtävää.

– Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että poliisilaitoksemme alueella hoidetaan vuositasolla hieman alle 50 000 hätäkeskuksen poliisille välittämää A, B tai C- luokan hälytystehtävää. Tehtävät jakautuvat vuodesta toiseen lähes tasan kenttäjohtoalueittemme välillä. Toimintaamme vaikuttaa kuitenkin etenkin se tosiasia, että tehtävät keskittyvät poikkeuksellisen voimakkaasti kaupungistuvan pääradan varteen, erityisesti Vantaan, Keravan ja Järvenpään alueille, Huhtela toteaa.

Päivittäisessä arjessa hälytystehtävät eivät siis jakaudu alueellamme tasaisesti. Tästä syystä poliisin on kyettävä arvioimaan omaa toimintaansa ja tekemään tarpeellisia ratkaisuja työkuorman jakautumiseksi tasaisemmin ja vasteen ylläpitämiseksi kansalaisten tekemien hälytysilmoitusten mukaisesti.

– Poliisiasemiemme toiminta-alueilla poliisilta vaaditaan myös erityistä paikkalista ongelmaratkaisukykyä ja läsnäoloa, Huhtela sanoo.

Näitä haasteita on käsitelty poliisilaitoksella sisäisesti jo jonkin aikaa. Kiireelliset hälytystehtävät tulee jatkossakin pystyä hoitamaan käytettävissä olevalla henkilöstömäärällä. Tämä edellyttää tarvittaessa partioitten päivittäistä ohjaamista kulloisenkin hälytystarpeen mukaan ja sitä ennakoiden.

– Näin saamme turvattua kaikkien arkea parhaiten. Tämä ei ole pois muusta näkyvästä valvonnasta, koska sitä kohdennetaan erikseen analysoidun tiedon perusteella häiriökohteisiin.

– Olemme kartoittaneet erityiset häiriökohteet eli paikat missä poliisin tarve on suurin. Päivitämme tätä listaa jatkuvasti, jotta olemme näkyvästi esillä ja voimme reagoida ennalta esimerkiksi pahoinpitelyihin ja muuhun häiriökäyttäytymiseen. Ennalta estävät tehtävät eli esimeriksi jalkautumiset ovat meillä hyvällä tasolla, mutta valitettavasti kiireisimpinä aikoina partiot joutuvat keskittymään hälytystehtäviin.

– Korostaisin myös sitä, että alueemme kenttäjohtajat ja yleisjohtaja seuraavat tilannetta koko ajan ja ohjaavat partioita koko poliisilaitoksen alueella sinne missä niille on tarvetta. Lisäksi teemme yhteispartiointia Helsingin poliisin kanssa – annamme ja saamme tukea siis jatkuvasti, Huhtela toteaa tiedotteessa.

Poliisipäällikkö Ilkka Koskimäen mukaan toiminnan kehittäminen ja sen suunnittelu on tärkeää poliisin haastavassa toimintaympäristössä.

– Suunnittelussa tulee monipuolisesti ottaa huomioon niin alueen asukkaiden kuin päättäjien tarpeet ja näkemykset, kuin henkilöstömmekin työhyvinvointi ja jaksaminen, sanoo Koskimäki.

Esimerkiksi tiistaina 21.3. poliisilaitoksen johto tapasi kunnanjohtajia sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajia Loviisasta, Lapinjärveltä, Pukkilasta, Askolasta ja Myrskylästä. Kehittämissuunnitelmia käsitellään myös ensi viikolla laitoksen yhteistoimintaelimen kokouksessa ensi maanantaina 27.3.

– Olemme ryhtyneet ennakkoluulottomasti pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja ottaen huomioon eri paikkakuntien tehtävämäärät ja toimintaympäristön haasteet. Kehittäminen etenee laitoksellamme nyt tarkalla suunnittelulla.

– Osallistamme henkilöstöä, ja otamme erilaiset näkökulmat ja vaihtoehdot huomioon ennen lopullista päätöksentekoa. Keskustelemme tarvittaessa niiden alueiden päättäjien kanssa, joihin kehittämistoimet mahdollisesti vaikuttavat, taustoittaa poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.